#11: Tuumasta toimeen

Elettiin joulunaikaa ja ehdollinen ostotarjouksemme oli voimassa helmikuun puoleen väliin. Siihen asti asunnonmyyjä pitäisi kohdetta pois myynnistä ja vain meille varattuna. Olia oli 2,5 kuukautta valvottanut minua käytännössä vuorokauden ympäri eikä merkkejä paremmasta näkynyt. Toipuminen vaikeasta synnytyksestäkin oli vielä vaiheessa. Oman asunnon myynti tuntui raskaalta projektilta siihen elämäntilanteeseen, mutta muistot välittäjien tapaamisista neljän kuukauden takaa eivät herättäneet luottamusta ammattilaisen puoleen kääntymisestä. Tapaaminen Myyntimiehen välittäjän kanssa ja ehtojen jatkuva kiristäminen johtivat lopulta siihen, että päätimme ainakin alkuun yrittää asunnonmyyntiä itse. 

Asunnonmyynti omatoimisesti ei vaadi ihmeitä. On tärkeää ymmärtää, miten asunnonmyyntiprosessi etenee, mitä erilaiset ehdot tarjous- ja myyntivaiheessa tarkoittavat ja mikä on myyjän vastuu. Useiden vuosien hallitustyöskentely ja kiinnostus taloyhtiön asioita kohtaan auttoi itseäni paljon. Tiesin hyvin yhtiön toteutuneista remonteista ja tulevaisuudennäkymistä. 

Ensimmäisenä täytyy hankkia myyntiä varten tarvittavat asiakirjat. Tarvittavia asiakirjoja ovat muun muassa isännöitsijäntodistus, yhtiöjärjestys, tilinpäätösasiakirjat, tilintarkastuskertomus sekä pohjapiirros. Asiakirjoista ilmenee kaikki olennainen asuntoon liittyen – niin taustat, nykytilanne kuin tulevaisuuskin. Lisäksi sujuvan prosessin tueksi on jo alkuun hyvä hankkia ostotarjous- sekä kauppakirjapohja. 

Asiakirjoista löytyvien tietojen pohjalta on hyvä lähteä tekemään myynti-ilmoitusta. Ilmoitus on syytä laatia huolella ja sen tekemiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Minusta hyvä ilmoitus on mahdollisimman kattava. Ilmoituksessa on hyvä olla mieluummin liikaa kuin liian vähän tietoa. Valokuvat ovat tärkeä osa ilmoitusta. Itse inhosin epärealistisia kuvia, jotka eivät vastanneet todellisuutta. Toisaalta huolimattomasti napsitut, epäselvät kuvat siivottomasta kodista nostattivat ihokarvat pystyyn. En voinut kuin ihmetellä, kun joskus ilmoituksissa törmäsi kuviin, joissa oli jätetty esimerkiksi roskapussi esille – tällainen tuli vastaan jopa välittäjän laatimana. 

Itse otin kuvat osin kännykällä, osin pienellä tavallisella digikameralla, mutta kiinnitin huomiota siihen, että kuvattava alue oli siisti ja houkuttelevan näköinen. Kuvasin päiväsaikaan, jolloin asuntoon tulvi eniten valoa. Kuvat olivat täysin käsittelemättömiä, mutta sain katselijoilta hyvää palautetta kuvien realistisuudesta. 

Omatoimisessa myynnissä on mietittävä myös myyntikanava. Asuntoa etsiessä olen tottunut käyttämään etuovi.com ja sitä käytin myös edellisen asunnonmyynnin yhteydessä. Palvelu on selkeä ja helppo käyttää. Palvelusta saa hyviä työkaluja ja kattavaa tietoa asunnonmyyntiin liittyen. Etuovi.comissa ilmoittaminen maksaa 149 euroa ilmoitukselta ja jos myöhemmin olisi astunut välittäjä kuvioon, olisi tuon rahan pystynyt hyödyntämään etsimällä välittäjän heidän kauttaan. Toinen suosittu on oikotie.fi, jonka kanssa en itse ole päässyt sinuiksi. Yksi välittäjä sanoi, että oikotie on asuinalueemme suosituin asunnonvaihtosivu. Toinen välittäjä taas sanoi, että heillä on kohteet aina molemmissa palveluissa ja enemmän etuovi.comin kautta asuntoja katsotaan.

Joulu oli ovella ja mietimme, kannattaisiko ilmoituksen julkaisemisen kanssa odottaa joulun yli. Tuntui, että ihmisillä on jouluna niin paljon muutakin miettimistä, että häviämme joululle päivät, jolloin asuntomme olisi hakutuloksissa tuoreimpana. Toisaalta mietimme, että jouluna ihmisillä on aikaa ja jos asunnonvaihto on ajankohtaista, asuntoja mahdollisesti katselee mielellään juuri silloin, kun on vähän enemmän aikaa. Julkaisimme ilmoituksen lopulta juuri joulun alla. Kävijöitä oli heti ensimmäisten neljän päivän aikana yli 500 ja sivua ladattiin lähes 900 kertaa.

#10: Oman asunnon myynti

Pari vuotta jatkuneen asunnonetsinnän jälkeen kuvittelin, että vaikeinta asunnonvaihtamisessa on sopivan asunnon löytäminen. Mutta kun kohde oli löytynyt ja piti alkaa omaa myydä, huomasin, että myyminen se vasta vaikeaa onkin. Tosin muuttopäivän jälkeen jouduin myöntämään, että voin ostaa ja myydä asuntoja vaikka kuukausittain, mutta muuttaa en aio enää ikinä :D Mutta muutto on sitten oma tarinansa.

Olen aiemmin myynyt sijoitusasunnon ilman välittäjää, joten pidimme hyvin mahdollisena, että myymme tulevaisuudessa myös oman kotimme ilman välittäjää. Kaiken lisäksi olin toiminut taloyhtiömme hallituksen puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta ja tunsin taloyhtiön historian sen valmistumisvuodesta lähtien. En uskonut, että kukaan vieras osaisi myydä kotiamme paremmin.

Löydettyämme ensimmäisen kohteemme silloin viime kesänä (Etsivän aika on pitkä), ehdimme jo valmistautua oman asunnon myyntiinkin. Olian laskettuun aikaan oli enää kuukausi jäljellä ja vointini oli jo pitkään ollut huono. Unelmakohde oli löytynyt, joten oman asunnon myynnillä oli kiire. Päätimme, että otamme kaikesta huolimatta välittäjän hoitamaan myyntiä. 

Useita välittäjiä tavanneena minulle ei ollut lainkaan yhdentekevää, kuka asuntoamme myisi. Kutsuimme seitsemästä kiinteistönvälitysliikkeestä välittäjän käymään. Tapaamiset järjestyivät pääasiassa joustavasti ja nopealla aikataululla. Tapaaminen toisensa jälkeen sujui kuitenkin lähes identtisesti edellisen kanssa: välittäjä astui sisään, käveli keittiöön ja istuutui alas. Välittäjä kaivoi pinon papereita ja kertoi, millä hinnalla naapuritaloissa on asuntoja myynnissä ja millä hinnalla meidän yhtiöstä on asuntoja myyty. Lopuksi ilmoitusluontoisesti, mitä hintaa voisimme asunnosta pyytää ja mitä siitä maksettaisiin. Ja tietysti tärkein eli heidän oman palkkionsa suuruus.

Ymmärrän, että markkinat määräävät asuntojen hintoja paljonkin, mutta en ymmärtänyt sitä, ettei välittäjiä pääsääntöisesti kiinnostanut yhtään, missä kunnossa asunto oli tai oliko esimerkiksi jotain remontteja tehty. Kysyin jokaiselta, mitä lisäarvoa he toisivat myyntiin verrattuna omatoimiseen myyntiin. Kaikilla oli sama vastaus, että isompi näkyvyys ja monella oli valmis ostaja juuri meidän asunnollemme. 

Näkyvyydestä en tiedä, onhan monilla välittäjillä kontakteja, mutta ainakin henkilökohtaisesti hain asuntoja vain etuovi.comista, satunnaisesti oikotieltä. Yhteystiedot ja kriteerit omasta unelma-asunnostamme oli näytöillä annettu kymmenille välittäjille, mutta vain yksi välittäjistä laittoi meille sähköpostilla tiedon myynnissä olevista kohteista. Valmiit ostajatkin katosivat savuna ilmaan, kun sanoimme, että välittäjä voi tuoda asiakkaansa katsomaan asuntoa ja jos kaupat syntyvät, maksamme tietysti välityspalkkion. 

Olin myös hyvin yllättynyt, ettei yksikään välittäjä palannut tapaamiseen jälkeen asiaan. Minusta myynnin tärkeimpiä perusasioita on se, että asiakkaan (myös potentiaalisen asiakkaan) kanssa sovitaan seuraava steppi ja sujuvan myynnin kannalta se on yhteydenotto myyjän suunnalta. Meillä oli aito tarve välittäjälle ja toivoin todella, että edes yksi näistä seitsemästä tapaamisesta olisi johtanut yhteistyöhön. Halusin, että valitsemamme välittäjä välittää välittämisen lisäksi myös kodistamme. Tämä ei yhdenkään ehdokkaan kohdalla toteutunut. 

Tapaamalla useita välittäjiä sai hyvän läpileikkauksen kiinteistövälityksen maailmasta tällä hetkellä. Suurin osa mainosti, että kun asunto tulee heille myyntiin, asunnolle nimetään yksi edustaja, joka vastaa näytöistä ja asunnon myynnistä. Näin asuntoa myyvä tietää varmasti myymästään kohteesta kaiken. Yhdellä isolla toimijalla oli toimintatapana, että uuden asunnon tultua myyntiin, kaikki alueen välittäjät käyvät sen katsomassa. Kohteelle nimetään yksi pääedustaja, mutta asuntoa myy ja esittelee kuitenkin tarvittaessa kaikki ketjun välittäjät. Tätä perusteltiin näkyvyyden ja asiakaspotentiaalin lisäämisellä. Idea on varmasti ihan hyvä, mutta epäilen kuitenkin, ettei kokonaiskuva ole riittävästi hallussa kenelläkään – näin tuntui käyneen ainakin ensimmäisen unelmakohteemme kanssa. 

Arviot myyntiajasta vaihtelivat paljon. Optimistisin välittäjä lupasi asunnon menevän kuukaudessa, useimmat arvioivat 2 kuukautta ja ironista kyllä, kovinta palkkiota odottanut arveli useita kuukausia. Välityspalkkiot vaihtelivat 1,00 prosentin ja 3,80 prosentin välillä. Esimerkiksi 235 000 euron asunnossa tämä tarkoittaa 7 480 euron eroa! Aivan käsittämätön summa rahaa! Vertailu oli haastavaa, kun osa ilmoitti prosentin sisältävän arvonlisäveron ja osalle se tuli prosentin päälle. Osalla kuului kaikki kustannukset ilmoitettuun summaan ja osalla esimerkiksi asiakirjakulut tulivat vielä palkkion päälle. 

Ehdotukset pyyntihinnaksi vaihtelivat 230 000 euron ja 245 000 euron välillä. Pyyntihinnan näinkin suuri vaihtelu ihmetytti, sillä jokainen oli kuitenkin sitä mieltä, ettei hinnassa saa olla ilmaa: se karkottaa potentiaalisia asiakkaita. Myydessä ilmaa ei saanut olla, mutta ostaessa meille neuvottiin aina jättämään tarjous näin ja näin monta prosenttia pienemmällä summalla. Yksi välittäjä totesi, että ostotarjousta jättäessä on syytä ottaa saman tien 15 prosenttia pyyntihinnasta pois, koska ”hinnoissa on aina ilmaa”. Yhteistyötä ei lopulta viime kesänä tarvittu, kun unelmakohteemme valui toisiin käsiin. Nyt meillä oli kuitenkin käsissämme edellistäkin upeampi koti ja oman asunnon myyntiin sidottu tarjous hyväksyttynä. Oli ryhdyttävä tuumasta toimeen. Välittikö joku tällä kertaa – se selviää seuraavalla kerralla ;)

#09: Välittäjä astuu kuvioon

Seuraavana aamuna keskustelin Myyntimiehen kanssa tarkemmin tarjouksen ja kaupan ehdoista. Sovimme, että tarjous tehdään oman asunnon myyntiin sidottuna ehdollisena tarjouksena. Myyntimies ehdotti, että maksaisimme 2 prosentin käsirahan ja meidän tulisi saada asuntomme myytyä 30.6.2016 mennessä. Aikaa oli siis puoli vuotta. Ehdot olivat meille erittäin reilut, minkä uskoin johtuvan luonnollisesti siitä, että tuttujen kesken kauppaa tehdään. Olihan Myyntimies kertonut tehneensä asuntokauppaa ennenkin ilman välittäjää, joten en uskonut, että ehdoissa olisi mitään epäselvää.

Myöhemmin päivällä Myyntimies laittoi viestiä ja kertoi, että oli keskustellut ehdoista välittäjän kanssa ja muutama kohta tulisi muuttumaan. Välittäjä kuulemma selittää tilanteen, kun tapaisimme hänet virallisen tarjouksen jättämisen merkeissä. Välittäjä tuli käymään meillä vielä samana iltana. Hän kertoi, että Myyntimies ei ollut ihan ymmärtänyt, millaisin ehdoin oli kauppaa ehdottanut. Välittäjä oli hyvän välitystavan mukaisesti joutunut kertomaan myyjälle mahdollisista kauhuskenaarioista, jos me emme saisi omaa asuntoamme myytyä sovitussa ajassa. Meidän tarjouksemme raukeaisi emmekä menettäisi mitään, mutta myyjällä olisi käsissään sekä uusi asunto että myymättä oleva vanha asunto.

Laadimme välittäjän kanssa virallisen tarjouksen, johon ehtoja muutettiin Myyntimiehen sanelemana niin, että aiemmin sovittu aikaraja 30.6. muuttui 30.3.2016. Kahden prosentin käsiraha muuttui kahden prosentin vakiokorvaukseksi, jonka joutuisi maksamaan, jos jompikumpi osapuoli vetäytyisi kaupasta. Myyjä tarjoutui edelleen ottamaan kohteen pois myynnistä tarjouksemme voimassaolon ajaksi. 

Välittäjällä oli mukanaan joitakin papereita kohteeseen liittyen ja yllätys oli pienoinen, kun selvisi, että yhtiöön on vuotta aiemmin tehty kuntotarkastus ja sen pohjalta yhtiöllä oli 10-sivuinen toimenpidesuunnitelma. Muutama kohta koski suoraan myynnissä olevaa asuntoa, kuten terassin tiilimuurin halkeamat ja niistä rakenteisiin valuva vesi sekä terassinovi, josta pääsee kosteus rakenteisiin. Myyntimiehen puheet erinomaisesta asunnon ja yhtiön kunnosta kokivat kolauksen. Pysyimme kuitenkin omalta osaltamme tarjotussa kauppahinnassa. 

Tarjousehtojen tiukentuminen ei meitä harmittanut. Toki oman asuntomme myyntiajan puolittuminen tuntui hetken aikaa kurjalta, mutta ehdot olivat edelleen meille suotuisat. Enemmän ihmetytti myyjän toiminta, kun alkuperäiset ehdot olivat hänen toivomansa, mutta kuitenkaan hän ei ihan ymmärtänyt, mitä ehdot todellisuudessa tarkoittivat. Välittäjä lupasi, että asia on nyt myyjän kanssa käyty perusteellisesti läpi. Allekirjoitimme tarjouksen ja jatkoimme keskustelua oman asuntomme myynnistä. 

Olimme jo aiemmin päättäneet, että yritämme ainakin alkuun myydä asuntoa itse. Välittäjä ei valitettavasti osannut tarjota mitään konkreettista lisäarvoa myyntiin, joten sovimme, että katsomme ainakin vuodenvaihteeseen, miten omatoiminen myynti lähtee liikkeelle. 

Seuraavana päivänä Myyntimies lähestyi jälleen viestillä. Heille oli jälleen selvinnyt, että tarjouksen ehdot ovat heille kamalan huonot väärinkäsityksen takia. Myyjillä oli levoton olo ja Myyntimies toivoi, että ehdot saadaan kohdalleen, kun välittäjä on meihin taas yhteydessä. Myyntimies kirjoitti, että meille pahin mahdollinen on se, että menetämme unelmiemme talon, jos emme saa omaamme myytyä määräpäivään mennessä, mutta he menettävät samassa tapauksessa koko omaisuutensa. Heillä oli uudessa asunnossaan kiinni joidenkin tuhansien suuruinen käsiraha, joten onneksi ei sentään ihan koko omaisuudesta ollut kyse.

Meitä alkoi kieltämättä hieman hiertämään jatkuva ehtojen vääntäminen, mutta Myyntimies jaksoi hokea, että goodwilliä pitää tuttujen kesken löytyä. Välittäjä tuli jälleen käymään ja mitätöimme edellispäivänä tehdyn tarjouksen ja teimme uuden. Myyntimies ja välittäjä yrittivät painostaa meitä tekemään kauppoja vaikka jo pienelläkin summalla, mutta totesimme, että elämäntilanteemme ei mahdollista minkäänlaista riskinottamista. Meidän ehtomme on, että oma asunto myydään ja jos sitä ei saada myytyä, me jätämme uuden asunnon ostamatta. Minä olin lasten kanssa kotona äitiyspäivärahalla eikä minkäänlaiseen riskinottoon yksinkertaisesti ollut taloudellisia mahdollisuuksia. Pitkin hampain he suostuivat aiemmin sovittuihin ehtoihin, mutta jälleen määräpäiviä tiukennettiin ja myyjä varasi asuntoa meille enää 15.2.2016 asti. 

En voinut olla kysymättä välittäjältä, mitä hyvä välitystapa sanoo siitä, että tarjousta muutetaan kolmatta kertaa sen takia, ettei myyjä ymmärrä, mihin ehtoihin on sitoutunut. Ihmettelin myös, eikö hyvään välitystapaan kuulu varmistaa, että myyjä varmasti ymmärtää haluamiensa ehtojen merkityksen. Välittäjä totesi, että tämä nyt on ollut tällaista sotkua alusta asti, kun olette keskenään menneet asioista sopimaan. Ymmärsin vielä edellispäivään asti, että jotain ehkä oli jäänyt myyjälle epäselväksi, mutta jos ehdot oli edellispäivänä käyty ”perusteellisesti” läpi, niin mikä siinä nyt vielä oli muuttunut seuraavaan päivään. Paitsi se, että kieltäydyimme ottamasta välittäjää oman asuntomme myyntiin. 

Väkisinkin mieleen hiipi ajatus, että Myyntimies ja välittäjä halusivat luoda meille painetta asunnonmyyntiin tarjouksemme määräpäiviä kiristämällä, jotta ehkä kuitenkin turvautuisimme ammattilaisen apuun. Oli ajatus vainoharhaa tai ei, päätin, että kyseisen välittäjän kanssa asuntoamme ei ainakaan myydä – en halua tilanteeseen, jossa ostaja tai myyjä ei kolmen päivän selostuksellakaan ymmärrä, mitä ollaan sopimassa. 

Virallinen tarjous oli jätetty ja lopulta myös hyväksytty. Unelmakoti oli jälleen askeleen lähempänä. Kävimme vielä kerran Myyntimiehen luona kyläilemässä: katselimme ja mittailimme, suunnittelimme ja haaveilimme. Kiersimme koko asunnon ja Myyntimies kertoi tavara tavaralta, mitä heiltä on jäämässä yli. Kävimme läpi, mitä he voivat jättää meille aiemmin sovittujen terassikalusteiden ja kuntosalilaitteiden lisäksi: Fatboy-säkkituoli, johon Ama ihastui ikihyviksi, kaksi taulua, vaatekaappi ja eteisaulan liukuovikaappi, terassinlämmitin, kaksi pöytävalaisinta, tikkaat, lumilapio, kaksi nojatuolia… Jii kysyi jossain vaiheessa, pitäisikö tavaroita kirjata ylös, mutta Myyntimies kopautti otsaansa ja totesi: ”Täällä ne ovat nahkakantisessa varmassa tallessa”.

Unelma-asunnon suhteen asiat olivat loistavalla mallilla ja kaikki näytti hyvältä. Asunnonvaihdon osalta hiljennyimme tahoillamme joulun viettoon. Myyntimies toimitti meille jouluksi pari pulloa erinomaista Châteauneuf-du-Pape -viiniä ja totesi, että kun olemme päässeet muuttamaan uuteen kotiimme, niin korkataan juhlan kunniaksi joku ilta yhdessä tätä erinomaista viiniä.

#08: Tarjousta tekemässä

Valitettavasti pelkkä päätös tarjouksen jättämisestä ei riittänyt – piti miettiä, mitä olemme asunnosta valmiita maksamaan. Pidempään jatkunut asuntomarkkinoiden seuranta oli luonut jonkinlaisen käsityksen markkinahinnoista. Pelkän mutu-tuntuman varaan tarjottavaa summaa ei uskaltanut jättää, joten selvitimme toteutuneita asuntokauppahintoja Asuntojen.hintatiedot.fi -palvelusta. Palvelusta voi hakea toteutuneita asuntokauppatietoja alueittain viimeisen 12 kuukauden ajalta. Kävimme läpi samalla alueella myynnissä olevia muita kohteita ja vertailimme hintapyyntöjä.

Tarjottavaa summaa miettiessä myyjän tuttuus hankaloitti asioita. Mitä voi tarjota, ettei loukkaa toista, mutta ylihintaakaan ei pidä lähteä maksamaan vain kohteliaisuuttaan. Laskimme ja pähkäilimme koko päivän. Otimme huomioon asuntoon jäävät huonekalut sekä myyjän reiluuden ottaessaan kohteen myynnistä oman asuntomme myynnin ajaksi. Ensimmäisen näytön jälkeisenä iltana laitoimme Myyntimiehelle viestiä ja kysyimme, menikö kohde jo ensimmäisellä näytöllä. Muutama katsoja oli käynyt, mutta tarjouksia ei vielä ollut kukaan jättänyt.

Tarjosimme hintaa, joka oli 8,5 prosenttia alle myyjän pyyntihinnan. Myyntimies teki vastatarjouksen ja muistutti, että huonokuntoisempi naapuriasunto oli myyty kymppitonnin kalliimmalla kuin mitä hänen esittämänsä vastatarjous oli. Myyntimies unohti kertoa, että naapuriasuntoon kuului muun muassa kaksi autotallia yhden sijaan eikä asunto juurikaan huonommassa kunnossa ollut, mutta olimme onneksi nämä asiat saaneet selville ja lopulta sovimme hinnasta, joka oli 6,5 prosenttia alle alkuperäisen pyyntihinnan. 

Myyntimies oli vihdoin ollut yhteydessä välittäjään ja kertonut meneillään olevasta kuviosta. Myyntimies laittoi vielä viimeisen viestin, jossa kertoi, että välittäjä hoitaa viralliset paperit puolella palkkiolla ja hoitaa myös meidän asunnon myynnin, jotta kaikilla on hyvä mieli. Totesimme, että ajatuksenamme oli myydä asuntomme itse, mutta voimme toki neuvotella välittäjän kanssa. Pääsimme kaikki lopulta jännittävän päivän päätteeksi hyvillä mielin nukkumaan.

#07: Päätös hautuu hiljalleen

Asunnon ensimmäinen yleinen näyttö oli joulukuisena sunnuntaina. Jännitys asunnon menettämisestä oli käsin kosketeltavaa. Yhtäältä harmittelimme, ettemme saaneet päätöstä tehtyä niin nopeasti, ettei näyttöä olisi tarvinnut pitää, mutta toisaalta näin ison päätöksen tekeminen muutamassa päivässä oli mahdotonta. Mahdotonta ainakin meille, joille päätös pienenkin hankinnan tekemisestä saattoi kestää päiviä, joskus jopa viikkoja. Taisimme molemmat tahoillamme tietää jo ensimmäisellä vierailulla, että unelma-asuntomme on löytynyt. Lopullisen päätöksen sanominen ääneen tuntui kuitenkin hurjalta.

Henkilökohtaisesti minua kiinnosti aina kovasti, miksi asuntoaan myyvät ovat päättäneet laittaa asuntonsa myyntiin. Myyntimies kertoi, että heillä on uusi, nykyistä huomattavasti pienempi asunto jo varattuna. Lapset olivat muuttaneet pois kotoa, joten asunto oli heille kahdelle turhan iso. Asuntoa esitellessään Myyntimies kertoi, että he tarvitsevat uuteen asuntoonsa vain muutamia tavaroita – eihän sinne edes mahtuisi puoletkaan nykyisistä tavaroista. Myyntimies kertoi, että he ovat päättäneet, että tulevat ostajat saavat valita ylimääräisistä tavaroista, mitä haluavat säilyttää. Ylimääräiseksi oli jäämässä ainakin iso kaasugrilli, terassinlämmitin, huonekaluja, tauluja, valaisimia. 

Sen lisäksi, että asunto oli todella helmi, myös järkisyyt painoivat vaakakupissa: saimme asunnosta ensikäden tietoa suoraan tutulta omistajalta, myyjä oli rehellinen ja jos ongelmia myöhemmin tulisi, ne olisi varmasti helppo selvittää, saisimme asuntoon kuuluvia tavaroita ja lisäksi Myyntimies lupasi vetää asunnon myynnistä, vaikka meillä oli vielä oma asunto myymättä. Näinä päivinä oman asunnon myyntiin sidotut ehdolliset tarjoukset jäävät herkästi jalkoihin. Moni isompaa asuntoa havitteleva myy valmiiksi oman asuntonsa ja muuttaa tarvittaessa vaikka vuokralle, jotta unelma-asunnon löytyessä pääsee tekemään kauppoja heti. Myyntimiehen tarjous siitä, että saisimme rauhassa myydä omaamme vaikka puoli vuotta, oli ehdottomasti iso kädenojennus myyjältä. 

Vaikka päivät tuntuivat pitkiltä ja asia pyöri mielessä koko ajan, saimme päätöksen lopulta uskomattoman nopeasti tehtyä. Viikko siitä, kun näimme ilmoituksen etuovi.comissa ensimmäisen kerran, päätimme, että esitämme myyjälle tarjouksen asunnosta.