Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

perjantai 29. kesäkuuta 2018

#193: Taistelu tuulimyllyjä vastaan

Menin hyvillä mielin nukkumaan viimeisimmän viestini jälkeen. Edes Myyntimies ei voi olla niin puupää, että yrittäisi vielä vääntää mustaa valkoiseksi. Toimitin Myyntimiehelle luettavaksi asiaan liittyvät yhtiö- ja hallituksen kokouspöytäkirjat, kiinteistövälittäjän lausunnon hinnanalennusta koskien, jokaisen remontin aikaisen hallituksen jäsenen lausunnon siitä, etteivät ole toimineet taloyhtiön välitettynä edustajana ja tilanneet tai valvoneet työtä sekä jotain muita Myyntimiehen epärehellisyyden todentavia asiakirjoja. Muistan vieläkin tuon hetken ja hyvän mielen: olin Turussa työmatkalla ja viestini jälkeen hautauduin hotellin pehmeään sänkyyn ja aloin katsella elokuvaa. Tämä painajainen on kohta ohi.

Puhelin piippasi kesken elokuvan katselun. Myyntimies lähestyi viestillä, joka vei niin hyvänolon tunteen kuin yöunetkin. Viestin liitteenä oli yhden hallituksen jäsenen, Maurin, lausunto, jossa Mauri totesi toimineensa kylpyhuoneremontin tarkastajana. Asia oli nyt yhtäkkiä muistunut mieleen Myyntimiehen kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen. Myyntimies oli soittanut myös hallituksen vanhalle puheenjohtajalle, Matille, jonka vastauksen Myyntimies muotoili näin: se, että joku ei muista tarkkaan tai ollenkaan 7 vuoden takaisia tapahtumia ei tarkoita, ettei niitä olisi tapahtunut. Omat keskusteluni kyseisten herrojen kanssa voit palautella mieliin täältä (#145).


Myyntimies myös kertoi, että remontista oli ilmoitettu hyvissä ajoin taloyhtiölle [mitään näyttöä tähän ei edelleenkään ollut]. Myyntimies oli puhunut myös välittäjän kanssa, joka kuulemma muisti Myyntimiehen kommentin kaupantekotilaisuudessa siitä, että se 7.000 euroa oli puolet puhelimessa sovitusta käytännöstä, jonka mukaan molemmat osapuolet ottavat 7.000 euron vastuun tulevista taloyhtiön remonteista. Kauppakirjaanhan ei tällaista voi laittaa, mutta rehelliset ihmiset voivat kuitenkin näin suullisesti sopia ja pitää siitä kiinni. Loppuun Myyntimies totesi, että Kiinteistöliiton lakimies olisi käsitellyt aikanaan tämän asian taloyhtiön toimeksiannosta ja heille oli ilmoitettu, että taloyhtiön vesieristeen pettäminen tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että korvausvelvollisuus kuuluu taloyhtiölle. Tästä he pitävät kiinni ja meidänkin kannattaisi nyt lopettaa tämä vainoaminen ja iloita pilkkahintaan saadusta uudesta kylpyhuone-saunaosastostamme.

Olisin kirjaimellisesti räjähtänyt, jos se olisi ollut mahdollista. Sisäisesti räjähdinkin. Vastasin Myyntimiehelle viimeisen kerran ja päätin, etten suo koko ihmiselle enää ajatustakaan tämän jälkeen. Vastaukseni: 

"En tiedä, mistä ratakiskosta tämä asia pitäisi vääntää. Sekoitat asiaan jatkuvasti taloyhtiön. Meidän välillämme merkitystä on vain sillä, mitä te olette meille asunnosta kertoneet, mitä olemme asunnosta sillä perusteella maksaneet ja mitä hyötyä olette sillä perusteella saaneet, ettei asunto vastannut luvattua. Kiinteistöliittokaan ei liity tähän millään tavalla. Taloyhtiölle kuuluu korjausvelvollisuus ja se on kylpyhuoneen korjannut. Vastuu remontista on kuitenkin sen teettäjällä. Vaikka se olisi valvottu taloyhtiön toimesta, se ei poista sitä, että asunnonmyyjinä vastaatte siitä, mitä olette meille myyneet. Nämä epäkohdat remonttiin liittyen ovat teidän näkökulmastanne ainoastaan raskauttavia seikkoja: ne osoittavat vain sen, ettette ole remontin osalta huolellisesti toimineet. Se ei muutu, vaikka kuinka sitä huolellisuutta hokisit.

On jokaisen osapuolen kannalta lohduttavaa, ettei näitä asioita ratkota muistikuvien ja sanahelinän perusteella – näissä asioissa vain konkreettisella näytöllä on väliä. Vaikka Maurin muistikuvat näin yhtäkkiä muuttuivatkin, ei hänen muistillaan tai muistamattomuudellaan ole väliä, vaan asiakirjat ratkaisevat. Ja niitähän ei tästä remontista löydy: ei ilmoitusta, ei valvontoja, ei mitään. Oletteko todella käyneet tapauksen läpi asianajajanne kanssa avoimesti kaikki faktat kertoen? Tunnen asianajajanne etäisesti erään asuntokauppariidan myötä ja ihmettelen todella, jos hän suosittelee tämän asian ratkaisemista mieluummin tuomioistuimessa.

Keskustelin myös Kusettaja Kuoppasen kanssa tänään. Hän toivottavasti muisti kertoa sinullekin, että hän ei tiedä, mitä olemme mistäkin sopineet, sillä useista kaupantekoon liittyneistä asioista sovittiin (sinun toiveestasi) hänen selän takanaan. Varmasti hän muistutti myös siitä, että loppupeleissä vain tuolla kauppakirjaan kirjatulla lauseella on väliä. Hän myös ihmetteli, miksi riitelemme tästä yhdestä lauseesta ja samaa ihmettelemme mekin. Pienenä sivuhuomiona, että te olette tämän lausunnon Kuoppasen kanssa kauppakirjaan yhdessä kirjanneet sillä aikaa, kun me istuimme pankissa. Tätä lausuntoa on vielä kertaalleen korjattukin sinä aikana, kun me olimme jo pankissa.

Ymmärrän, että vastuun ottaminen voi tuntua vieraalta, mutta on säälittävää verrata sitä vainoamiseen. Olemme pyytäneet teitä ainoastaan toimimaan oikeudenmukaisesti ja olemme tehneet huomattavan kädenojennuksen sovintoa yrittäessämme. Meille 12.000 euroa ei ole pilkkahinta, mutta on toki hyvä huudella, kun olette kauppahinnassa saaneet perusteetonta hyötyä remontoidun kylpyhuoneen varjolla, joka osoittautui todella pommiksi.

Rehellisyydestä en sinun saappaissasi kehtaisi hirveästi huudella. Siitä puheenollen tarkistapa vaikka 13.3.2016 käyty sähköpostikeskustelu ja muistele sen jälkeen käymäämme puhelinkeskustelua. Vieläkin odottelemme, että edellä mainittuun asiaan palaat. Hyvin on unohtunut myös herrasmiessopimus yhtiövastikkeista, jotka kaupanteon yhteydessä sovimme jakavamme, jos remontti viivästyy. Pyysin tätä vielä erikseen kauppakirjaan kirjattavaksi, mutta kyllähän sinun sanaasi oli luottamista, kuten totesit. Täytyy sanoa, että enemmän olisi yllättänyt, jos olisit ollut sanojesi mittainen mies."

Mutta oli selvää, että käynnissä oli taistelu tuulimyllyjä vastaan. Myyntimies oli valmis mihin tahansa ja sai ihmiset puhumaan, mitä tahtoi.  

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

#192: Missä mennään Myyntimiehen kanssa?

Piti ihan itsekin tarkistaa, mihin asti olemme Myyntimiehen kanssa viimeksi päässeet. Asiahan jäi lokakuussa (#187) siihen, että Myyntimies jatkoi tyhjyyttään kalisevaa sanahelinäänsä siitä, etteivät he ole tehneet mitään väärää. Taloyhtiöllä olisi ollut mahdollisuudet lähteä viemään asiaa eteenpäin, mutta ylimääräisessä yhtiökokouksessa enemmistö päätti, että ei lähdetä oikeuteen. Oli meidän aika viedä asia päätökseen.

Kulunut syksy oli ollut raskas ja sitoutuminen pitkään oikeusprosessiin tuntui vieläkin raskaammalta. Kokemamme vääryys ja Myyntimiehen röyhkeys olivat kuitenkin sitä luokkaa, että olin valmis jatkamaan loppuun asti. Mutta Jii alkoi empiä: olimme päässeet elämässä eteenpäin, joten kannattiko kaikkia vanhoja haavoja alkaa uudestaan repiä auki. Perhe oli koossa, kaikki olivat terveitä (ainakin jotenkuten järjissään) ja katse suunnattuna tulevaisuuteen, joten pitäisikö meidän vain antaa periksi. Ajatus tuntui minusta järjettömältä, mutta samalla tiesin, että Jii on oikeassa. Päätin lähestyä Myyntimiestä viimeisen kerran. 

Laitoin hänelle viestin ja kerroin, että haluamme tästä paskasta eroon, joten voivatko he sanoa summan, jolla sovinto saadaan aikaiseksi ja voimme siirtyä elämässä eteenpäin. Myyntimies vastasi, että keskustelee asiasta ja palaa meille. Illalla sähköpostiin ilmestyi tyly viesti, jossa ranskalaisin viivoin oli ehdot, miten sopimus saadaan aikaiseksi. Näin saman tien punaista. Myyntimies ei ole se, joka tässä tilanteessa voi ladella ehtoja pöytään. 

Myyntimies toi jälleen esiin, että olemme sopineet 7.000 euron hinnanalennuksesta koskien kaikkia taloyhtiössä eteen tulevia remontteja. Sopimuksemme olisi edellyttänyt, että myös taloyhtiö tekee heidän kanssaan sopimuksen. Taloyhtiön tuli luopua vaateista korvauksetta, me saisimme 1.000 euron korvauksena "kivusta ja särystä", sillä he eivät ole tehneet tässä mitään väärää. 

En voinut hyväksyä ehdotusta. Muistutin, että hinnanalennuksesta sovittiin seuraavaa: ”Ostaja on saanut kertakaikkisen hinnan alennuksen 7.000 euroa alkuperäisestä sovitusta hinnasta (327.000 euroa) yhtiön ylätalon alapohjassa havaitun vanhan rakennusjätteen aiheuttaman korjaustarpeen takia. Ongelma on tullut myyjän ja ostajan tietoon 5.2.2016 aamulla. Tämän osalta ostajalla ei oikeutta muuhun korvaukseen”. Sovimme näin puhelimessa kaupantekopäivänä ja Myyntimies kirjasi tämän ystävänsä, kiinteistövälittäjä Kusetus Kuoppasen kanssa kauppakirjaan ja asia käytiin kaupantekotilaisuudessa läpi. "Ostajalla ei ole oikeutta muuhun korvaukseen" toimii myös toisinpäin eli myyjä ei voi myöhemmin keksiä käyttää tätä hinnanalennusta mielensä mukaan mihin tykkää. Totesin, että myös välittäjä on meille kirjallisesti vahvistanut, että hinnanalennus koski kaupantekoaamuna tietoon tullutta ongelmaa, joten voimme lopettaa väännön tämän osalta. Jos kauppakirjassa joku virhe Myyntimiehen mielestä oli, olisi asia pitänyt ottaa esiin siinä kohtaa, kun kauppakirjaa yhdessä kaupantekotilaisuudessa luettiin.

Taloyhtiöön liittyvään sopimuksen totesin, että omalta osaltamme asiakirja laaditaan ja luovumme sen osalta vaateista myyjiä kohtaan, mutta tämä asuntokauppariita ei liity taloyhtiöön. Me emme voi taloyhtiön puolesta asiakirjoja laatia, joten pyysin Myyntimiestä keskustelemaan asiasta taloyhtiön kanssa. Kerroin, että taloyhtiö on yhtiökokouksessa päättänyt äänestyksen myötä, ettei asiaa enää edistetä, mutta sen enempää me emme voi taloyhtiön puolesta asiaan ottaa kantaa.  

Kerroin Myyntimiehelle avoimesti, että meillä on asiaan liittyen yli 100 sivua näyttöä. Laitoin hänelle viestin ohessa vähän iltalukemisena keräämäämme näyttöä. Huomautin, että siinä vain osa, mutta jos he sen myötä ymmärtäisivät, mistä tässä heidän kannaltaan on kyse.

Laadin myös yhteenvedon meille aiheutuneista kustannuksista ja totesin, että joka ikinen euro on aiheutunut heidän huonosti toteutetusta kylpyhuoneremontista, jonka toteutustavan Myyntimies pimitti törkeästi jopa teettämässämme kuntokartoituksessa. Totesin, että heidän ehdottamansa tarjous on naurettava emmekä ymmärrä, mihin he sen perustavat. Toivoin lopuksi vielä, että Myyntimies käyttäisi järkeä ehdotuksen suhteen, sillä hänen toimintansa on aivan käsittämättömän röyhkeää.