Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

maanantai 13. elokuuta 2018

#205: Kun homma etenee, niin taakka kevenee

Olisi hienoa tuntea otsikon mukainen fiilis. Vaan ei terassiremontti etene, niin ei taakkakaan kevene. Viikko taas menty eteenpäin. Olen kolmeen kertaan kysynyt urakoitsijalta, milloin hän vetää yhden metrin pätkän silikonia olohuoneeseen. Joka kerta hän on luvannut, että huomenna. Tuota huomista on odoteltu nyt reilu kuukausi. Viimeksi torstaina puhuimme asiasta ja ”perjantaina homma on sen osalta selvä”. Meillä on kai eri käsitys selvästä. Tai sitten puhumme eri perjantaista.

Aa, itseasiassa valehtelin nyt hieman. Hommahan on aavistuksen edennyt. Meillä kävi maalari pyörähtämässä viime viikolla. Yksi kosteudesta kärsinyt seinä piti maalata (toki kunnostaa ennen sitä, mutta en ole ihan varma, mitä muuta kunnostamiseen kuuluu kuin tuo maalaus). Kaksi muuta seinää olisivat jääneet eri väriseksi, joten urakoitsijan kanssa sovimme, että hän maalaa myös nuo kaksi muuta seinää. Jii kävi hänen kanssaan läpi maalia kaipaavat seinät. Sovittiin, että rappusten alle jääviä seiniä ei tarvitse maalata, sillä ne eivät näy mihinkään eikä mahdollinen sävyero näin ollen haittaa.

Edellisenä päivänä urakoitsija vielä soitti ja halusi varmistaa, että seinän maalaamisesta oli sovittu oikein: maalataan yksi seinä taloyhtiön piikkiin ja ne kaksi meidän omaan piikkiin. Rappusten alta ei maalata. Hän halusi varmistaa, että olemme samaa mieltä rappusten alle jäävistä seinistä, sillä olisi työlästä aloittaa maalaukset uudestaan pienen pätkän takia, jos osapuolille olisi epäselvää, mitä kaikkea maalataan. Toistimme urakoitsijan kanssa vuorotellen, useampaan kertaan, että rappusten alta ei maalata. Ei maalata rappusten alta. Rappusten alta ei maalata. Tulimme sunnuntaina kotiin ja katsoimme maalausjäljen – rappusten alta oli maalattu.

Ennen maalaustyötä urakoitsija kysyi, tehdäänkö työ tuntityönä vai urakkana. Arvio tunneista oli 3-4 tuntia, urakkana hän laskuttaisi viisi tuntia. Sovimme, että hän laskuttaa tuntien mukaan. Vielä ei ole laskua näkynyt, mutta laitan tämän tähän ihan vain siitä syystä, että minulla on sellainen kutina, että tästäkin tullaan vielä keskustelemaan. 

Meillä oli ennen mustat ikkunankarmit, mutta urakoitsijan toimesta ne ovat nyt osittain valkoiset .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti