Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tähtitaivasvalot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tähtitaivasvalot. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. marraskuuta 2016

#88: Viimeistelyä vaille valmis

Torstaina 6.10. työmaalla oli sellainen kuhina käynnissä, että oli parempi pysyä poissa jaloista. Samaan aikaan vedettiin silikoneja ympäri kylpyhuonetta, asennettiin kalusteita, purettiin katto ja korjattiin tähtivalosarjaa, korjattiin purkutöissä haljenneita seiniä lastenhuoneessa ja mitähän vielä. Patekin palaili kuvioihin soittamalla aamupäivällä. Nimen näkeminen puhelimen ruudulla aiheutti muutaman rytmihäiriön sydämeen. [Heh, hauskaa, jos joku lukee ensimmäistä kertaa blogiani juuri tämän tekstin kohdalla ja kuvittelee rytmihäiriöiden johtuvan vaikka jonkinasteisesta ihastumisesta. Ei, ne johtuivat ihan jostain muusta.]

Tuntui uskomattomalta, että joku ihminen vaikutti minuun fyysisesti näin voimakkaasti – ja nimenomaan negatiivisessa mielessä. En olisi ikinä arvannut, että jos tällainen vaikutus jollain joskus olisi, se olisi kylpyhuoneremontista vastaava urakoitsija! No, maailmassa on monta – tosi – ihmeellistä asiaa. Pelonsekaisin tuntein vastasin puhelimeen. Pate soitteli oikein hyväntuulisena. Kyseli miten päin se saunan ovi nyt olikaan tulossa. Hämmentyneenä vastasin, että samoin kuin edellinen. Pate totesi, että oven saranat ovat väärällä puolella ja ovi joudutaan laittamaan toisin päin. Sanoin, että oven piti kyllä olla sellainen, jonka voi laittaa kummin päin vain. Pate totesi, että ei se kyllä ole. En muistanut, miten myyjä kertoi mekaniikan toimivan, mutta olin hyvin varma, että nimenomaan siitä oli puhetta, että oven voi laittaa molemmin päin.

Pate lupasi tutkia asiaa ja soitti kohta takaisin. Olin oikeassa eli kyllä sen sitten pystyi laittamaan kummin päin vain. Pate soitti vielä kolmannen kerran ja totesi, että hommat ovat hyvällä mallilla ja perjantaina tulevat loppusiivouksen tekijät. He tulevat puolenpäivän aikaan ja urakka pitäisi olla sitä myöten kasassa. En oikein osannut ajatella mitään. Huomenna perjantaina 7.10. pitäisi olla valmista. Yli puolen vuoden odotus olisi ohi?

Joken kanssa kävimme läpi, mitä heidän loppusiivouksensa sisältää. Halusin muualle asuntoon siivoojan puhdistamaan pinnat ennen paluutamme kotiin. Ilmoitin aiemmin perutulle siivoojalle, että huomenna kaikki on valmista. Hän kysyi, milloin muuttaisimme takaisin ja kerroin, että heti siivouksen jälkeen. Hän ehdotti, että tulisi heti lauantaina. Ajatus tuntui erinomaiselta ja sovimme siivouksen lauantaille. Pääsisimme kotiin viikonlopun aikana!

Keittiössäkin oli kaikki pääpiirteittäin valmista. Hanan puuttuneet osat olivat tulleet ja putkimies asensi hanan torstain aikana. Keittiöstä puuttui enää välitilan laatta. Saimme sille ulkopuolisen tekijän, joka lupasi lauantaina tulla sen laittamaan. Hän antoi meille listan tarvittavista välineistä, jotka lupasimme hänelle lauantaiksi hoitaa.

Torstaina uskaltauduimme kotiin iltapäivällä kolmen jälkeen, mutta edelleen oli kova tohina päällä. Make kyseli, miltä tähtitaivas näytti. Olihan se parempi, tähtiä oli ilmestynyt huomattavasti lisää, mutta edelleen siitä tähtitaivaan loisteesta nautiskeli enemmän wc-pönttö kuin poreamme. Teimme selväksi Makelle, että reklamaatiomme urakoitsijaa kohtaan koski ennen kaikkea hintaa, jonka urakoitsija työstä halusi, vaikka Make oli kuitenkin jätetty yksin tekemään työtä. Make ymmärsi ja kiroili, miten työnjohto vaati tekemään hirveällä kiireellä, mutta apuvoimia lähetettiin vasta viimeisenä päivänä. Valojen korjaus oli ollut haastavaa kaksinkin, puhumattakaan siitä, kun hän yritti pärjätä niiden kanssa yksin.

Soitellessaan torstaina Pate kysyi, oliko meille tulossa jotain pyyhekoukkuja. Totesin, että sen verran isompia haasteita oli matkan varrelle mahtunut, että ei ollut pyyhekoukut käyneet mielessäkään. Pate viserteli, että jos toimitamme pyyhekoukut seuraavaksi päiväksi, niin he asentavat ne seinään.
Kotona käynnin jälkeen lähdimme jälleen rautakauppakierrokselle. Pyyhekoukkujen lisäksi metsästimme tarvikkeita keittiön välitilalaattaa varten. Bauhausista löytyivät silikonit ja Pintaväristä tasoitetta sekä sauma-ainetta. Jii varasi viikonlopuksi laattaleikkurin, jonka nouto olisi perjantaina. Make kertoi kotona käydessämme, että saunan ovesta oli puuttunut ”kieleke”, joka pehmentää saunan oven lukitusta. Mitään uuttahan se nyt ei tässä vaiheessa enää ollut, että jotain puuttui, joten ei muuta kuin puhelinta taas kauniiseen kouraan ja soittoa perään. 

Olia valitsemassa pyyhekoukkuja

Kierroksella venähti kevyet viisi tuntia, mikä oli lasten kanssa taas ihan parasta viihdettä. Idyllisesti nautimme päivällisen Bauhausin kahvilassa samalla, kun yritin tavoittaa saunan oven myynyttä K-Rautaa puhelimella. Loppuun ei hoitunut sen enempää ovi kuin päivällinenkään, mutta akku kyllä kului iloisesti. Vantaanportin K-Rauta onneksi auttoi ja oveen saatiin puuttunut kieleke. Samasta paikasta löytyivät myös pyyhekoukut sekä lasihyllyt. Yötä vasten ajoimme vielä viemään tavarat työmaalle, että ne ovat siellä heti aamusta. Pyyhekoukkuihin olimme tyytyväisiä vielä kotonakin, mutta lasihyllyt olisi voinut mitata joku muu kuin allekirjoittanut – eiväthän ne mitenkään voineet sopia niille suunniteltuun paikkaan. Älkää kysykö, mitä olin mittaillut, en tiedä itsekään. Mutta tämä nyt oli tällaista pientä viime hetken säätöä. 

Pyyhekoukuille paikat

maanantai 31. lokakuuta 2016

#87: Kohta olemme kotona vol 2


Urakoitsijasta ei ollut kuulunut kahteen viikkoon mitään. Urakan piti olla valmis 5.10. mennessä ja edellisiltana laitoin Patelle viestiä. Totesin, että kylpyhuoneen kalusteita koskien ei ole tarkempia ohjeita pyynnöstä huolimatta tullut, mutta työmiehen ja sähkömiehen ohjeiden mukaisesti siirsimme ammeen kylpyhuoneeseen. Kerroin, että olemme vähän odotelleet jonkinlaista yhteydenottoa loppuaikataulusta tai Paten mainitsemista avoimista asioista, mutta hiljaista on ollut. Kysyin, että edelleenkö aikataulu kuitenkin pitää ja vastaanotto on seuraavana päivänä.

Lisäksi kerroin, että tähtivalosarjan asennus ei nyt ihan vastaa sitä, mitä olemme tilanneet. Valoista oli asennettu kattoon vain 2/3. Totesin, että valojen asettelu jättää muutenkin toivomisen varaa, kun "keskelle" on jätetty isohkoja, pimeitä kohtia. Lisäksi yhdestä kohtaa paneelien välistä loistaa valo läpi, vaikkei siinä ole kuituakaan. Laitoin Patelle muutaman kuvankin. Totesin vielä, että meidän annettiin ymmärtää, että asennus on työlästä ja siinä tarvitaan samaan aikaan niin sähkö- kuin rakennusmiestäkin ja tästä meitä on tarkoitus laskuttaakin. Kuitenkin työmies oli joutunut asentamaan valot pääasiassa yksin.

Jos joku nyt yllättyy siitä, ettei Pate vastannut ikinä mitään, niin saa luvan kanssa läimäyttää itseään. *SLÄP*. Kyllä, minun on myönnettävä, että minä yllätyin. Taidan olla aika tyhmä, kun jaksan yllättyä tällaisista itsestäänselvyyksistä päivästä toiseen. No, mutta takaisin asiaan. Vaikka Patella ei siis mitään asiaa meille päin ollutkaan. 

Työmies Make oli todennut tähtitaivasvalojen osalta, että myös sähkömies oli ihmetellyt valosarjan ongelmia. Päätin kysyä mielipiteen suoraan sähkömieheltä. Kerroin, että kuulimme tähtivalosarjan kanssa olleen jotain ongelmia ja kysyin, mikä niiden kanssa oli ongelma. Sähkömies vastasi: ”Täytyypä kysyä joltain muulta...” Olin aivan äimänkäkenä. Make sanoi, että sähkömiehen kanssa olivat valoja ihmetelleet, joten en ymmärtänyt, oliko niitä asentanut joku toinen sähkömies vai mistä on kyse. Yritin saada asiaan selvyyttä, mutta sähkömies totesi, ettei tiedä asiasta enempää tähän hätään. En vieläkään ymmärtänyt, oliko sähkömies ihmetellyt valoja vai ei ja miksei hän tiennyt, mitä oli ihmetellyt. Tuntui siltä, että koko totuutta ei syystä tai toisesta saa meille kertoa. Lopulta sähkömies vastasi: ”timpuri asensi kuituja samalla kun naulasi kiinni”. Ihan hirveästi ei tämäkään vielä tilannetta avannut.

Patesta ei kuulunut, joten Jii päätti keskiviikkoaamuna ajaa kotiin katsomaan, miltä siellä näyttää. Paikalla olivat Make ja sähkömies. He siivoilivat ja kertoivat hommien loppuvan kuluvana päivänä. Jii tuijotti monttu auki kylpyhuonetta: amme oli kyllä asennettu, mutta allaskaappi, peilikaappi, pesuallas, suihkuseinä, saunan ovi (ei mikään yllätys) olivat paketeissaan olohuoneessa. Jii kysyi, mitä kalusteille tehdään ja työmiehet vastasivat, että heitä ei ole ainakaan pyydetty niitä asentamaan.

Jii joutui palaamaan töihin ja soitti matkalla minulle. Kuinka sattuikaan, että elettiin taas keskiviikkoaamua ja tukkaputkella juoksin Amaa kerhoon ja sieltä vielä reippaammalla putkella Olian kanssa muskariin. Ei paljon pupujussin pitkät korvat laulattaneet, kun päässä jyskytti vain, että WTF. Kuuluisaa lisätyötarjousta hinkatessamme kysyin jossain vaiheessa Patelta, kuuluuko uusien kalusteiden asentaminen tarjoukseen. Eiväthän ne nyt mitenkään voineet siihen kuulua, mutta lisätöitä koskevassa tapaamisessamme 15.8. Jokke lupasi, että eiköhän nyt voida asentaa uudet kalusteet ilman lisähintaa, ellemme mitään yli-ihmeellisiä kalusteita ole hankkimassa. Tietääkseni valitsemamme kalusteet eivät olleet yli-ihmeellisiä.

Muskari loppui ja oli aika hoitaa asioita. Ajatus Patelle soittamisesta sai taas vatsan heittämään kuperkeikkaa. En yksinkertaisesti pystynyt soittamaan hänelle. Päätin soittaa Jokelle, jonka kanssa kalusteista oli ollut puhetta. Jokke oli ihmeissään puhelustani. Hän muisteli, että nimenomaan sovimme tapaamisessa, että kalusteet voidaan asentaa. Näin minäkin luulin. Kysyin remontin valmistumisesta, johon Jokke ei osannut ottaa kantaa. Hän lupasi selvittää asioita ja palasi hetken päästä asiaan.

Kalusteiden kanssa oli käynyt väärinkäsitys ja ne oltiin kyllä asentamassa. Epäilen vahvasti, että väärinkäsityksen nimi oli Pate, mutta vahvistusta asialle en saanut. Enkä oikeastaan tarvinnut, kunhan kalusteet olivat menossa paikoilleen. Saunan ovesta kävin saman keskustelun kuin jo neljä kertaa aiemmin. Jokke yritti selittää asiaan Paten puhkikuluneilla fraaseilla, mutta ammuin ne tyylikkäästi alas yksi kerrallaan omilla argumenteillani. Jokke myönsi, että tarjouksessa on ollut heidän puoleltaan virhe ja että ainakin asia olisi pitänyt hoitaa heidän puoleltaan fiksummin. Melkein rakastuin Jokkeen.

Kysyin myös tähtivalosarjasta ja Jokke kertoi, että valoista iso osa oli ollut viallisia. Kysyin, miksi ihmeessä rikkinäinen valosarja on sitten asennettu. Jokke ei oikein osannut sanoa ja totesi, että eihän niin olisi pitänyt mennä tekemään. Kuitenkin muistutti, että paikalla olivat asentaja ja sähkömies, joten kuka olisi maksanut hukkaan menneen työajan. Huomautin, että töitä varmaan riittää, kun urakka pitäisi jotakuinkin neljän tunnin päästä olla valmis. Ja asiaa olisi voitu ehkä pohtia yhdessä, jos joku olisi vaivautunut ottamaan yhteyttä ennen kuin viallinen sarja kattoon asennetaan. Lisäsin myös, että toimivia kuituja on jätetty paneelin yläpuolelle, johon Jokke totesi, että niin ei varmasti ole tehty, mutta hän selvittää lisää.

Jokke soitti uudestaan reilun tunnin päästä. He olivat Paten kanssa käyneet työmaalla. Hän totesi, että tähtitaivasvalot eivät ole asennettu, kuten pitäisi. Muutama kuitu oli ollut pimeänä, mutta vastoin hänen tietoaan, toimivia kuituja oli todella jätetty paneelin yläpuolelle. Jokke totesi rehdisti, ettei selittele asiaa sen enempää, koska ei ymmärrä, mitä jätkillä on liikkunut päässä niitä asentaessa. Kyse on selvästä työvirheestä ja asia korjataan avaamalla katto. Myös paneelin läpi paistava valo korjataan tavalla tai toisella.

Jokke kertoi, että jos kaikki menee nappiin, loppusiivous on perjantaina. Seuraavaksi päiväksi eli torstaiksi he olivat hoitaneet neljä lisämiestä työmaalle. Pate lupasi loppuaikataulun antaessaan, että myös rikkoutuneet seinät tullaan aikataulun puitteissa korjaamaan. Paten sanoja lainatakseni: ”Tarkoitus on, että saadaan asunto meidän puolesta täysin valmiiksi nyt kerralla”. Jokke lupasi, että Pate on yhteydessä torstaina ja vahvistaa, kuinka aikataulu tulee menemään. Torstai määrittäisi paljon. Joka tapauksessa he ilmoittavat siivousliikkeelle, että ovat valmiina perjantaina puolilta päivin menemään meille.

Totesin Jokelle, että urakoitsijan toiminta jättää kyllä huomattavasti toivomisen varaa. En voinut käsittää, että urakan piti valmistua tänään, mutta urakoitsijasta ei kuulu mitään. Jouduin itse laittamaan viestin ja soittamaan vielä perään. Jokke myönsi, että moni asia on mennyt pieleen. Kysyin, onko kolme kuukautta heille normaali aika tällaisessa urakassa. Jokke myönsi, että remontti on venynyt kohtuuttomasti.

Jokke kertoi, että laatoittajalla on meneillään vaikea avioero, mikä on vaikeuttanut töihin ilmestymistä. Jokke lisäsi, että urakan ei pitäisi kaatua yhden miehen poissaoloon, mutta jostain syystä nyt on päässyt käymään niin. Totesin, että ikävä juttu, mutta tämän ei pitäisi kaatua asiakkaan niskaan. Ja että ymmärrystä olisi voinut meiltäkin päin riittää, jos joku olisi vaivautunut ottamaan yhteyttä ja kertomaan, missä mennään.

Jokke kertoi, että urakan epäonnistumista on käyty heidänkin päässään läpi. Hän totesi, että hänelle tuli yllätyksenä, miten pahasti työ on todellisuudessa viivästynyt. Jokke epäili, että myös Pate on liian sinisilmäisesti luottanut, että työt etenisivät. Lopuksi Jokke totesi, että yritetään hoitaa urakka nyt kunnialla maaliin, että pääsisimme pian kotiin. Ja todentotta, olimme kahden yön jälkeen pääsemässä takaisin kotiin!

lauantai 29. lokakuuta 2016

#85: ”Anna mulle tähtitaivas, anna valo pimeään”


Pieleen asennetun tähtitaivasvalosarjan sulattelu vei hetken. Olin samaan aikaan vihainen sekä laitteen valmistajalle että urakoitsijalle, joka ei voinut kysyä mitä rikkinäisen valosarjan kanssa tehdään. Hetken aikaa kiehuttuani tajusin jotain: näytin valosarjaa sähkömiehelle aiemmin. En ollut koskaan nähnyt vastaavaa valokuitusysteemiä ja ihmettelin paketissa olleita pitkiä kuituruoskia. Sähkömies kertoi, että lampussa on yksi valonlähde, josta nuo pitkät kuidut lähtevät. Kuiduissa ei ole sähköä vaan ne ainoastaan johtavat valonlähteen valoa.

Miten iso osa valoista oli pimeänä, jos kuiduissa ei edes mene sähköä? Homma haiskahti. Juttelin uudestaan Maken kanssa ja kysyin, miten valoista saattoi olla niin moni pimeänä? Make sanoi ihmetelleensä sähkömiehen kanssa samaa. Totesin, että eihän kuiduissa ole sähköä vaan se on pelkkää muovikuitua (vai mitä ainetta nyt ikinä onkaan). Make totesi, että niinpä, tosi outo juttu. Make huomasi, etten niellyt selitystä. Hän kertoi, että nämä kiinalaiset vehkeet ovat aina vähän tällaisia. Homma haiskahti vielä enemmän – valosarjan ei totisesti pitänyt olla mikään halpa kiinalaisversio. Kuulemma ohjeissakin oli ollut häikkää ja olisi ollut hengenvaara lähellä, jos sähkömies olisi ohjeiden mukaisesti valot kytkenyt.

En niellyt selitystä vieläkään. Lopulta Make myönsi, että oli joutunut jättämään osan valoista laittamatta, koska valot olisivat tulleet rykelmäksi wc-pöntön päälle. En alkanut siitä enää vääntämään, koska kuituvalojen asentamisesta en ymmärtänyt mitään. Jii ei Maken kuullen sanonut mitään, mutta mietiskeli, että olisikohan asennus aloitettu huolimattomasti ja kuituja porattu paneeliin liian vähän. Kun valoille varattu alue oli loppumaisillaan, kuituja olikin vielä luultua enemmän jäljellä ja näin ne olisivat tulleet rykelmäksi loppualueelle eli juurikin pöntön päälle.

En millään tahtonut uskoa Jiin epäilyksiä. Vaikken mitään niiden valojen asentamisesta ymmärrä, niin kyllä nyt sen verran, että ensin olisi tullut laskea paneelit, joihin valoja asennetaan ja sen jälkeen jakaa kuitujen lukumäärä paneelien lukumäärällä. Näin olisi saatu noin-määrä kuituja per paneeli. Arvelin, että lamppusarjan asennus oli jostain syystä vain erityisen hankalaa.

Otin yhteyttä valosarjan valmistajaan Cariittiin. Kysyin, millaisesta valosarjasta on kyse: miten osa kuiduista voi olla valmiiksi pimeänä, miten asennus ei onnistu vaan osa kuiduista tulee ”pakotetusti” rykelmänä yhteen kohtaan ja miten ohjeet voivat aiheuttaa hengenvaaran. Ystävällinen nainen oli hämmentynyt väitteistäni. Hän totesi, ettei oikein osaa edes sanoa, mitä valosarjan kanssa on tapahtunut. Ensinnäkin pimeitä kuituja ei pitäisi olla yhtään. Kuitu voi olla pimeä, jos se murtuu eli jos sitä on käsitelty huolimattomasti. Toki vaikka kuitu jostain kohtaa murtuisi, sen voisi katkaista murtumiskohdan yläpuolelta ja ongelma korjaantuisi. Hän kertoi, ettei kyseisestä sarjasta koskaan ole reklamoitu, että olisi useita kuituja ollut vahingoittuneena.

Asennuksesta hän ei osannut sanoa senkään vertaa. Paitsi sen, että valonlähteestä lähtee neljä metriä pitkät kuidut, mikä on enemmän kuin kyseisissä sarjoissa yleensä. Lamppujen asennus tuli 1,5 metrin alueelle, joten kummankaan meidän matematiikka ei riittänyt laskemaan, miten Make ei saanut neljän metrin kuituja riittämään 1,5 metrin alueelle. Minun matikkapäälläni ongelma olisi ollut ennemmin niin päin, ettei tiedä, mihin sitä ylimääräistä kuitua pitäisi tunkea.

Nainen epäili samaa kuin Jii, että kuituja on alusta asti vain lähdetty lätkimään ilman tarkempaa suunnitelmaa ja kun katto on paneloitu umpeen samalla, kun valoja on asennettu, niitä ei ole päästy enää alkupäähän lisäämään. Nainen myös kertoi, että Cariitti on tehnyt valosarjoja kolmatta kymmennettä vuotta. Se on heidän päätuotteensa ja tuote ohjeineen on hiottu niin toimivaksi kuin mahdollista. Valosarjat valmistetaan Kirkkonummen tehtaalla ja ohjeissa ei varmasti ole virhettä, joka aiheuttaisi hengenvaaran, jos niiden mukaan asennetaan. Viimeksi karttapalloa tutkiessani Kirkkonummi ei sijainnut ihan Kiinan naapurissa. Toki onhan viime kerrasta jo aikaa.

Huomenna valmista?


Tiistaina kävimme jälleen tarkastamassa, millä mallilla remontti on. Sehän oli urakoitsijan mukaan sitten työn vastaanoton aika. Eipä kuulunut työn valmistumisesta yhtään mitään sen enempää kuin pyynnöstä siirtää kalusteita kylpyhuoneeseenkaan. Tähtitaivas oli paikoillaan, vaikka ei lainkaan niin kuin oli tilattu. Keskellä kattoa, ammeen päällä, oli kaiketi yritetty hahmottaa jonkinlaista mustaa aukkoa – pimeä se ainakin oli. Tähtiä loisti yhteensä 50. Tähtiä piti olla 75. Eihän se tietysti oikeakaan tähtitaivas ihan symmetrinen ole ja usein on pilviäkin tähtien edessä, mutta kyllä tämä meidän taivas oli vertaansa vailla. Yhdestä kohtaa paneelien välistä loisti joku ihan oma valoilmiönsä. Se ei varsinaisesti parantanut epäonnistunutta tähtitaivastamme alkuunkaan. Mutta siinä se nyt lepäsi, 890 euroa maksanut tähtitaivas ammeen päälle. Jota oli paras ihailla wc-pöntöllä istuessa – niskat nurinperin. 

Oikeassa yläreunassa näkyy paneelien välinen valoilmiö

torstai 27. lokakuuta 2016

#84: Ongelmaa siellä ja ongelmaa täällä


Keittiö oli viimeistelyä vaille valmis, mutta hanan asennus piti tehdä vielä putkimiehen toimesta. Olin alustavasti kysynyt Patelta, voisiko putkimies hoitaa asennuksen hoitaessaan asennuksia kylpyhuoneessa. Pyysin Jiitä soittamaan Patelle ja varmistamaan asian sekä asennuksen hinnan. Pate oli reilulla päällä ja lupasi, että putkimies voi asentaa sekä hanan että pesukoneen eivätkä he laskuta meiltä siitä mitään.

Kartoitimme hanavaihtoehtoja keittiöön. Hanaan piti saada astianpesukoneliitäntä ja lisäksi toiveena oli saada juoksuputki. Ajattelin vaihtoehtoja olevan taas kymmeniä, mutta aika hyvin kriteerimme rajasi vaihtoehdot alle kymmeneen. Päädyimme lopulta Grohen Zedra -hanaan, jonka tilasimme Netraudasta.
Grohe Zedra

Putkimies tuli tekemään asennuksia kylpyhuoneeseen ja asensi samalla keittiön hanan. Tai yritti asentaa. Paketista puuttui puolet asennukseen vaadittavista osista ja joku osa oli vääränkokoinen. En voinut uskoa! Miten joka ikinen asia voi mennä pieleen? Olisin vielä ymmärtänyt, jos kaikki olisi johtunut samasta tekijästä, mutta tämäkin hana oli ostettu täysin erillisenä ostoksena muista tavaroista eikä liittynyt mihinkään eikä kehenkään ja niin vaan sai alkaa selvittelemään loppuosaa hanasta.

Jii oli yhteydessä Netrautaan, josta vielä samana päivänä otettiin yhteyttä. Grohe lupasi laittaa osat heti postiin, mutta tietysti oli perjantai ja osat olisivat vasta maanantaina iltapäivällä meillä. Pyysimme putkimiestä tulemaan seuraavan viikon tiistaina uudestaan. Jos jotain olisi luullut tästä puolen vuoden hässäkästä oppineen, niin sen, ettei mikään mene niin kuin pitäisi. Maanantaina lapset nukkuivat autossa päiväunia ja minä istuin vahtimassa postilaatikoita. Odotin postimiestä ehkä enemmän kuin ikinä elämäni aikana. Kun saisin puuttuvat osat, ajaisin täyttä päätä kotiin toimittamaan puuttuvat osat.

Vihdoin keltainen polkupyörä kaartoi äidin pihaan. Aneeminen postinjakaja ihmetteli selvästi, mitä notkun laatikoiden vierellä. Tervehdin miestä ja kerroin, että odotan pakettia. Hän ei vilkaissutkaan vaan jakoi postin ja ajoi pois. Olin näkevinäni, ettei äitini laatikkoon pudonnut mitään paketin näköistäkään, mutta hoin itselleni nähneeni väärin ja avasin postilaatikon. Pyöritin Postin typerää Postinen-läpyskää 15 kertaa ympäri, mutta pakettia ei sen sisältä eikä alta eikä päältä eikä takaa tipahtanut.

Soitin Jiille, että olemme valmiina lähtemään, mutta mitään toimitettavaa kotiin ei ole. Jälleen yhteyttä Netrautaan ja Groheen, jotka totesivat vain, että postin vika. Sen jälkeen soittoa putkimiehelle, että ei ole osia vielä seuraavana päivänäkään työmaalla.

Päätimme kuitenkin ajaa katsomaan, miltä kotona näyttää. Seuraavana päivänä oli tarkoitus olla työn vastaanotto. Mikään yllätys ei toki ollut, ettei valmista tulisi vielä seuraavana päivänä olemaan. Työmies Make painoi duunia niska limassa. Hän kertoi jo edellisviikolla, ettei ole päässyt pitämään taukoja työnteon lomassa. Make oli juuri asentanut tähtitaivasvalosarjan kattoon. Ihmettelimme, kun tähtitaivas ei ihan vastannut sitä, mitä olimme ajatelleet. Valot olivat asennettu toispuolisesti ja niitä näytti olevan kovin vähän. Valot oli tilattu ammeen päälle, mutta tähtitaivaasta nautiskeli pääasiassa wc-pönttö. 

Meidän ikioma "tähtitaivas" :/

Ihmettelimme asiaa Makelle, joka kertoi, että valoista oli ollut useampi pimeänä. Lisäksi hän oli joutunut jättämään osan kuiduista paneelin yläpuolelle, koska valot olisivat tulleet rykelmäksi pöntön päälle. Olin epäuskoinen. Miksi valot oli asennettu, jos iso osa niistä oli pimeänä? Miten urakoitsija ei ole yhteydessä ja kysy, että mitä tehdään? Emme voisi reklamoida viallisesta tuotteesta, koska oletettavasti myyjä toimittaisi uuden tuotteen tilalle. Ja mitä me sillä tekisimme, kun meillä oli katto paneloitu jo umpeen. Ketutuskäyrä otti suuntaa ylöspäin. 

Pimeitä kuituja

Make ihmetteli, mikä kuvio meillä oli saunan oven kanssa meneillään. Hämmästeli, kun ei kuulemma saa ovea asentaa. En voinut uskoa korviani! Luulin, että kolme kertaa saman asian läpikäyminen olisi jo riittänyt (#81). Kysyin eikö Make meinaa asentaa ovea ollenkaan. Hän sanoi, ettei ollut saanut sellaista ohjetta. Hän oli aamulla erikseen soittanut Patelle ja kysynyt mitä oven kanssa tehdään. Pate oli kertonut, että ovea ei asenneta, koska sen kanssa on vielä epäselvyyksiä. Ketutuskäyrä ampaisi jonnekin linnunradan toiselle puolen. Sanoin Makelle, että jättäkää asentamatta sitten, en enää jaksa neuvotella yhdestä ovesta.