Asuimme aiemmin kerrostaloasunnossa, jossa oli 4 huonetta,
keittiö ja sauna. Asunto oli itselleni tuttuakin tutumpi, sillä se oli
lapsuudenkotini. Muutimme asuntoon perheeni kanssa taloyhtiön valmistuttua,
jolloin olin 2-vuotias. Asuntoon ja taloyhtiöön liittyy paljon upeita muistoja
– pihan tiivis kaveriporukka, seikkailut talon ympäristössä, yökyläilyt naapurissa
ja joskus jopa teltassa taloyhtiön pihalla. Tavattuani mieheni Jiin
17-vuotiaana, lähdin kovassa kapinahengessä tutulta asuinalueelta pois ja
vannoin, etten koskaan enää palaa. Muutimme Jiin kanssa Helsinkiin, jossa
viihdyimme neljä vuotta. Aloimme etsiä isompaa asuntoa ja monen mutkan kautta
tilanne kääntyi niin, että ostimme lapsuudenkotini äidiltä. Teini-iän kapina
oli kaikonnut ja tuttu asuinalue vaikutti juuri niin rauhalliselta ja
sopivalta, kuin toivoa saattoi.Asetuimme taloksi ja viihdyimme hyvin melkein kymmenen vuotta, kunnes avioliiton ja lasten myötä mietteet isommasta asunnosta valtasivat mielen. Hiljalleen aloimme seurata tarjolla olevia asuntoja ja mietimme, mitä omalta kodiltamme toivomme. Ilmoituksia seuratessamme toiveet tarkentuivat ja molemmille alkoi muodostua kuva unelmiemme kodista. Katselimme pääasiassa omakotitaloja, satunnaisesti myös pari- ja rivitaloja. Selvää oli, että unelma-asuntomme olisi nykyistä isompi. Halusimme myös oman pihan ja takan. Kumpikaan meistä ei ole kunnostautunut remonttihommissa, joten hakusessa oli hyväkuntoinen asunto, jota ei tarvitse ainakaan pientä pintaremonttia enempää kunnostaa.
Aikamme tarjontaa seurattuamme aloimme katsoa asuntoja enemmän
tosissamme ja aloimme käydä myös asuntonäytöissä. Ilmoitusten lukeminen ja
näytöissä käyminen oli oman asunnon myyntiä ajatellen opettavaista. On
uskomatonta, miten vaillinaisilla ja heikoilla tiedoilla asuntoja myydään.
Ilmoitukset ovat usein persoonattomia eivätkä kuvat vastaa todellisuutta. Mietimme
usein, kenen edun mukaista on, että kuvat antavat asunnosta vääränlaisen kuvan.
Aloimme bongata ilmoituksista kuvia, joissa tilojen mittasuhteita oli venytetty
luonnottomiksi. Toisessa kuvassa saattoi näkyä kahden hengen sohva ja pyöreä
seinäkello, toisessa kuvakulmassa sama sohva oli venytetty kahdeksan hengen
sohvaksi ja kello vääntynyt soikeaksi.Yksi isoimmista ihmetyksistä liittyi kuitenkin asuntoja myyviin välittäjiin. Harva välittäjä oli perehtynyt myymänsä kohteen tietoihin niin hyvin, että olisi osannut vastata yksinkertaisiin kysymyksiin kohteen kunnosta tai remonteista. Yleensä vastauksia etsittiin yhdessä esittelypaperista tai vastaus jäi kokonaan saamatta. Vain ani harva välittäjä todella myi kohdettaan – suurin osa vain, nimensä mukaisesti, välitti asuntoa eteenpäin.
Seuraatko sinä myynnissä olevia asuntoja? Millainen on sinun
unelma-asuntosi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti