Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

maanantai 21. marraskuuta 2016

#99: Vikalistan läpikäynti urakoitsijan kanssa

Vikalista pyydettiin toimittamaan viikon sisällä ja tein työtä käskettyä. Hiljalleen laitoimme kotia siihen kuntoon, että pääsisimme muuttamaan takaisin. Kylpyhuoneeseen oli turha muuttaa mitään tavaroita takaisin ennen kuin vikalistan puutteet on käyty läpi ja korjattu. Jouduimme siivoamaan terassin itse, sillä sahanpuru ja muu isompi roska, vesisade sekä kapea sadevedenpoistoputki eivät olleet lainkaan toimiva yhtälö. Merkkejä veden valumisesta rakenteisiin oli jo olemassa, joten roskia ei voinut jättää tukkimaan veden ainoaa poismenoreittiä.

Jo parin päivän päästä sain vastauksen vikalistaan. Kauhunsekaisin tuntein olin odottanut Paten vastausta, jossa hän kiistää jokaisen väitetyn ongelman ja alkaa taas haukkua minua vaikeaksi tapaukseksi. Uskoni johonkin ylempään tahoon voimistui, kun vikalistaan vastasikin Paten sijaan Jokke. Miten paljon olin toivonut, että saisin asioida Paten sijasta Joken kanssa ja nyt rukouksiini oli vastattu.

Jokke kertoi, että voisi tulla seuraavalla viikolla käymään ja kävisimme vikalistan läpi. Ammeen toimimattomuuteen liittyen Jokke osasi ohjeistaa, että peilikaapin päällä on ammeen vikavirtasuoja ja se on todennäköisesti off-asennossa, minkä takia sähköt eivät toimi. En sen enempää miettinyt, miksi vikavirtasuoja oli off-asentoon jätetty, mutta asiat näyttivät hetken aikaa taas hivenen kirkkaammilta.

Seuraavan kerran kotona käydessämme päätimme saman tien kokeilla ammetta uudelleen. Emme alkaneet täyttää sitä, vaikka ohjeen mukaan sitä ei tyhjänä saanut käynnistää, mutta 380 litran valuttaminen turhaan jo toistamiseen ei houkutellut sekään. Painoin vikavirtasuojan on-asentoon ja amme alkoi mölisemään kuin viimeistä päivää. Paniikissa yritimme painella kaikkia nappeja, mutta amme oli päässyt elämän makuun ja sitä ei tuntunut pysäyttävän enää mikään. Mölinä kävi ja valot vilkkuivat ja me pompimme paniikissa ammeen ympärillä. Kiipesin jakkaralle ja lopetin ammeen ilonpidon vikavirtasuojasta. Amme hiljeni murheellisena.

Ammeessa oli siis ollut joku vika, kun sähköt oli päätetty katkaista vikavirtasuojasta. Tällaisen tiedon olisi tietysti voinut olettaa urakoitsijalta tai sähkömieheltä kuulevan, mutta ei sitä nyt jokaista pientä yksityiskohtaa voi muistaa ilmoittaa.

Jii soitti ammeen valmistaneelle Norolle ja palvelu oli ystävällistä. Usein käynnistysnappulasta irtoaa asennusvaiheessa joku johto, joka täytyy vain kiinnittää paikalleen. Sitä ei saa laittaa liian tiukkaan, mutta ei saa jättää liian löysällekään. Jep, se oli selkeää. Koska amme myös vuosi, Noro ilmoitti laittavansa korjaajan katsomaan niin vuotoa kuin irronnutta johtoakin. Kuulosti siltä, että asiat saadaan lopulta aika helposti kuntoon. Heti saimme muutaman asian pois vikalistalta.

Keskiviikkona 26.10. Jokke saapui työmaalle yhdessä työmiehen, laattamiehen ja putkimiehen kanssa. Ensimmäisenä katsoimme alakerran vessan vuotovahinkoa. Kerroin, että käsisuihku oli vuotanut todennäköisesti jo vesien kytkemisestä saakka, mutta vuoto loppui, kun vaihdoimme käsisuihkun. Yhdessä tuumin joukkio tuumasi, ettei suihku ole voinut vuotaa, ellei hana ole ollut samaan aikaan päällä. Siinä minä yritin tyhmänä inttää, että ihan varmasti se vuosi ja sitä oli neljä silmäparia todistamassa. Turhaa oli inttäminen, sillä miehet totesivat, että toimiakseen käsisuihku tarvitsee hanan päälle – muussa tapauksessa suihkussa ei ole painetta ja se ei voi vuotaa.

Muistin kertoa, että hanassa tapahtui lämpimän veden katkaisun jälkeen jotain outoa muutenkin: kun vessassa valutti vettä, keittiössä alkoi hana vuotaa itsestään. No, tämäkään ei voinut olla totta. Vedenkatkaisu ei vaikuta paineisiin eikä kuvailemaani tilannetta yksinkertaisesti voinut tapahtua. Paha minun oli neljälle huvittuneesti tapittavalle työmiehelle sen enempää asiaa todistella. Asunto oli varmasti noiduttu, kun siellä tapahtui asioita, jotka olivat miesten mukaan fysiikanlakien vastaisia. Asia jäi siihen.

Menimme kylpyhuoneeseen. Ensimmäisenä käytiin putkimiehen asioita läpi: käsienpesualtaasta puuttui pohjaventtiili. Syy oli se, että altaan mukana ei tullut tarvittavia osia. Kysyin, olisiko meille voinut joku ilmoittaa, mitä osia puuttui tai voisiko edes tässä kohtaa kertoa, mitä osia tarvitsemme. Me kävimme altaan K-Raudasta ostamassa ja ilmoitimme haluavamme kyseisen kokonaisuuden. Luotimme saavamme kaikki tarvittavat osat, mutta jotain jäi sitten kuitenkin matkalle.

Jokke oli ymmärtäväinen. Hän totesi, että usein myyjät eivät ymmärrä tai edes tiedä, mitä kaikkia osia jokin paketti sisältää ja niitä jää sitten puuttumaan. Putkimies kertoi, että tarvitsemme hajulukon, joka tulee jengoilla. Nyt siihen oli laitettu joku toinen venttiili ruuvilla. Asia selvä. Jokke lupasi, että putkimies tulee asentamaan venttiilin joku päivä ohiajaessaan, kun saamme oikean osan hankittua.

Wc-istuimen toinen huuhtelunappi ei toiminut, koska ”kansi” oli irtonainen eikä kohdistunut oikein – painonappi ei osunut kannen alla olevaan nappiin. Kerroin huuhtelunappien aiemmin toimineen oikein, joten jotainhan on täytynyt tapahtua. Jokke kertoi, että ainoa vaihtoehto on liimata kansi paikalleen, mutta sen jälkeen pönttö ei enää täytä vesikalusteille vaadittuja ominaisuuksia. Kerroin, että haluaisin napin toimimaan, mutta kaikkein tärkeintä on, ettei posliininen kansi jää irtonaiseksi. Ei tarvita kuin hetki, kun Ama tai kohta Oliakin keksii kiivetä pöntön päälle katselemaan ikkunasta ulos ja sen jälkeen on palasina niin posliininen kansi kuin todennäköisesti lapsikin.

Jokke sanoi, että pönttö pitäisi vaihtaa, mutta hän tarvitsee siihen luvan taloyhtiöltä. Hän lupasi selvittää asiaa. Siinä oli putkimiehen osuus ja putkimies vapautettiin lähtemään. Sen jälkeen aloimme käydä vikalistaa läpi alusta alkaen. Jotta tästä tarinasta ei tule kilometrin mittaista, palataan vikalistan muihin kohtiin huomenna :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti