Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

#128: Vielä viikonloppu pakettiin


Vielä muutamat tunnelmat viimeisestä viikonlopusta ennen kotiäitiyden päättymistä. Torstaina kotiuduimme epäonniselta Tallinnan reissulta. Kaikista kommervenkeistä huolimatta pieni reissu teki kuitenkin hyvää ja oli tekemisen arvoinen.

Torstai-iltana katsoimme koko perheen voimin Aman lempielokuvan Frozenin. Ama osasi jo monet repliikit ulkoa, mutta me näimme elokuvan nyt ensimmäistä kertaa. Elokuva oli kiva ja hienosti tehty, mutta kieltämättä aikamoisen hypetyksen elokuva on ympärilleen onnistunut luomaan.
Perjantaina sanavalta oli lapsilla. Ja koska Olia ei vielä sano sanaakaan, oli sanavalta käytännössä Amalla. Ja aivan hullua, katsoimme Frozenin uudestaan. Oli ihan hullunkurinen koko viikko! 

Elokuvan jälkeen Ama halusi askarrella ja kipusin Aman kanssa vintin askarteluhuoneeseen. Jii ja Olia jäivät päiväunille alakertaan. Me askartelimme Aman kanssa hama-helmillä. Sitä ei olekaan tullut harrastettua yli 20 vuoteen. Ensimmäisen tunnin se oli hauskaa, mutta sitten tuskastuin omiin vaikeisiin väkerryksiini. Olisi pitänyt ottaa mallia Amasta, joka lätki helmiä summamutikassa hevosen muotoiseen helmipohjaan.



Onnistunut visiitti Messukeskuksen PomppulinnaTaivaaseen kutkutteli mielessä aika ajoin. Jii ei päässyt tiistaina mukaan, mutta lauantaina päätimme tehdä uuden retken Messukeskukseen. Tilaisuus oli viimeinen ennen pop up -sisähuvipuiston sulkeutumista, sillä sunnuntaille oli muita suunnitelmia. Tähtäsimme jälleen kello 10 Messukeskukselle. Mukaan lähtivät myös kummipoikamme perhe, ja Ama oli riemuissaan saman ikäisen leikkikaverin seurasta.

Käynti oli jälleen yhtä mukava ja energinen kuin edelliskerralla. Onneksemme Lissu oli jälleen kävelyttämässä lapsia, joten sama ulospääsytaktiikka toimi kuin edelliskerralla: lapset houkuteltiin ulos poni voimalla. Lapset kävivät kierrokset Lissun kyydissä ja sen jälkeen saimme taas kärrykyydin autolle. Ihan mahtava päivä!

Sunnuntaina aloitimme aamun ihan rauhassa. Teimme huippuaamiaisen täytettyine croissanteineen sekä itsepuristettuine appelsiinimehuineen. Mahat täynnä ja mielet iloisina lähdimme ulkoilemaan. Laskimme vähän aikaa pulkalla piharinteessä, minkä jälkeen kävimme pienellä kävelyllä. Iltapäivällä vierailimme isotätini luona ja illalla lapset kylpivät poreammeessa oikein olan takaa. 



Koko viikon ja viimeisen illan kruunasi rauhallinen ilta Jiin kanssa: söimme avokadopastaa ja nautimme lasit valkoviiniä. Täytyy sanoa, että kotiäitiys loppui ihan mielettömän hyvällä tavalla. Sain viettää aivan mielettömän viikon lasten ja muiden läheisten kanssa, ehdimme tehdä ja nähdä vaikka mitä ja tuntui, että aikaa oli ollut riittävästi tehdä kaikkea. Kaikki asioidenhoito ja velvollisuudet jäivät yhdeksi viikoksi sivuun ja keskityin vain olennaiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti