Jiin loma loppui heinäkuun puolessa välissä. Heinäkuu oli lämmin ja päätimmekin yrittää nauttia kesästä sen, mitä nautittavissa oli. Jiin Mummilla on pieni siirtolapuutarhamökki ja mietimme, että voisimme asua siellä jonkun aikaa. Mummikin vietti siellä aikaa, joten punkkapaikat pienessä mökissä olivat rajalliset. Jiin piti käydä myös töissä, joten päätimme, että pakkaan lapset mukaani ja lähden mökille Mummin kanssa. Jii olisi siellä päivisin meidän kanssamme, mutta yöksi hän lähtisi muualle yöksi, koska työmatka muodostuisi haasteelliseksi puutarhamökiltä.
Olimme majailleet juhannuksen mökkeilyn jälkeen äitini
luona, mutta Jii halusi antaa hänellekin muutaman päivän omaa rauhaa.
Kotiinkaan ei mitään asiaa ollut, kun makuuhuoneet oli vuorattu kylpyhuoneen ja
saunan kalusteilla eikä juoksevaa vettä ollut lainkaan. Koti sijaitsi kuitenkin Jiin työpaikkaan nähden
ihanteellisessa paikassa, joten Jii pystytti teltan unelma-asuntomme
takapihalle ja vietti yönsä siellä. Maailman ihanin naapurimme Roosa antoi asuntonsa käyttöömme, että pääsemme kotona käydessämme vessaan tai tarvittaessa suihkuun. Roosan asunto oli myynnissä ja kesän aikana tyhjillään.
Jos ei meille muuten kuulunut erityisen hyvää, niin oli
meillä ainakin Suomen kallein leirintäalue. Vai mitä mieltä olette reilut 300 000
euroa maksaneesta telttapaikasta? Myyntimies oli lähetellyt meille terveisiä milloin
Maltalta ja milloin Krakovasta tai jostain muualta päin maailmaa samalla, kun
me olimme ilman kotia. Minäkin päätin vastavuoroisesti toimittaa hänelle
terveiset 300 000 euron leirintäalueelta oikein kuvan kera, mutta
Myyntimies ei tainnut lämmetä – ei edes kiittänyt.
Elämä puutarhamökillä oli rentouttavaa. Yhtenä aamuna tunsin
itseni onnellisemmaksi kuin aikoihin. Minulla oli mielettömän onnellinen olo
aamulla: ympärillä kuuluivat kaupungin äänet, mutta puutarha sulki meidät
rauhalliseen syleilyynsä. Aurinko paahtoi jo aikaisin, mutta ilma oli raikas:
nurmelle nousi kastetta, linnut lauloivat, kukat loistivat väriloistossaan. Ama
tuumasi aamukävelyllä vessaan, miten mukava täällä on kahdestaan kävellä, on
niin rauhallista ja hiljaista. Hetkeksi kaikki muu jäi ulkopuolelle ja sain nauttia
vain tästä ja nyt.
Tässä vähän valokuvasatoa kesäparatiisista:
 |
| Aamupalalla |
 |
| Mökkikylä aamuauringossa |
 |
| Mökkitunnelmaa iltahämärässä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti