#83: Hallitus hajoilee

Taloudellinen tilanteemme oli heittänyt takaperin voltin sellaisella vauhdilla, että törmäsi pää edellä kallioon. Päässä kivisti. Asuntomme oli ollut asuinkelvottomana puoli vuotta, mutta maksoimme jatkuvasti täyttä vastiketta. Tilanne tuntui kohtuuttomalta. Urakoitsija ei pitänyt mitään kiirettä remontin kanssa eikä taloyhtiö ollut sopinut urakalle minkäänlaista aikarajaa. Tilanteesta kärsimme ainoastaan me. Lokakuun vastikemaksun eräpäivä lähestyi, mutta kotiin ei ollut asiaa.

Yhtiön on toteutettava vastuulleen kuuluva korjaus kohtuullisessa ajassa. Taloyhtiön viivytellessä kunnossapitovastuun toteuttamisessa, voi osakas nostaa taloyhtiötä vastaan kanteen. Jos taloyhtiö ei pysty osoittamaan toimineensa riittävän huolellisesti, on taloyhtiö vastuussa kaikesta vahingosta, kuten sijaisasunnon kuluista sekä muista ylimääräisistä kuluista ja tietyissä tapauksissa myös asumishaitasta. Jos kunnossapitovelvoitteen laiminlyönti kohdistuu vain yhteen osakkaaseen, voi kyseeseen tulla tilanne, jossa korvausvelvollinen on yhtiön lisäksi myös vastuuasemassa oleva hallitus.

Emme missään nimessä lähtisi vaatimaan taloyhtiöltä virallisia teitä mitään, mutta ehdotin taloyhtiölle, jos voisimme saada vapautuksen esimerkiksi yhden kuukauden vastikkeesta. Kyse oli alle 200 eurosta. Ei summa tässä konkurssissa edes isosti olisi auttanut, mutta minusta taloyhtiö olisi hieman voinut tulla vastaan. Yhtiö säästi lähes saman verran kuukausittain, kun isännöitsijän sopimus oli irtisanottu. Sopimus oli irtisanottu minun aloitteestani, kun totesin, että voimme hoitaa samat asiat itsekin ja säästää toistasataa euroa kuukaudessa. Irtisanomisen jälkeen olin jo päivittänyt yhtiölle isännöitsijäntodistukset.

Meille asuntoaan lainannut ja hallitukseenkin kuuluva Roosa ilmoitti heti, että vapauttaminen yhtiövastikkeesta on vähintä, mitä yhtiö voi tilanteessamme tehdä. Yksi osakas vastasi, että hänen tietojensa mukaan olemme tehneet samaan aikaan omaakin remonttia ja yksi osakas vastasi, että remontti on kyllä kestänyt kohtuuttoman kauan, mutta hänen mielestään taloyhtiö on huolehtinut remontin etenemisestä. Puheenjohtaja ja viimeinen osakas eivät vastanneet ehdotukseen mitään.

Kun keittiöön oli asennettu komerot, ilmoitin asiasta puheenjohtajalle. Kerroin, että olen paikalla, jos hän haluaa tulla katsomaan komeroita ennen kuin lasku laitetaan maksuun. Hän ei vastannut viestiin mitään eikä koskaan tullut katsomaan komeroita. Kaksi viikkoa myöhemmin laitoin taloyhtiölle sähköpostia ja kerroin, että komerot on nyt asennettu ja laskun voi maksaa. Puheenjohtaja vastasi, että työntilaaja on ensikädessä laskun maksaja. Kun koko vesivahinkoremontti olisi tehty, laskettaisiin kuinka paljon osakkaalle korvataan. Ei tarvitsisi sitten olla edestakaisin siirtämässä rahaa.

En voinut taas käsittää. Työntilaajahan oli taloyhtiö. Keittiöfirma toimitti kauttani taloyhtiölle erillisen tarjouksen ja hallitus hyväksyi sen. Hallituksen valtuuttamana tilasin työn. Tarjouksen pohjalta tehtiin työ ja sen mukaan lasku, joka yksiselitteisesti kuuluu taloyhtiölle. Ei lasku liittynyt meihin tai meille maksettaviin korvauksiin millään tavalla. Me olimme oman osuutemme keittiöstä jo maksaneet erillisellä laskulla. Lisäksi hallitus oli heinäkuussa todennut, että laskun voi maksaa, kun kaapit on asennettu.

Roosa vastasi, että hänen mielestään laskun voi maksaa, kuten on sovittu. Puheenjohtaja vastasi, että enemmistö tuntuu olevan laskun maksun kannalta. Hänen mielestään taloyhtiön kannalta olisi vain selvempää, että maksut osakkaalle hoidetaan kerralla. En ymmärtänyt, missä kohtaa on selvempää, jos osakas maksaa taloyhtiölle kuuluvan laskun ja sitä sitten palautellaan myöhemmin. Minulla ei juridinen ja kirjanpidollinen ymmärrys riittänyt.

Taloudenhoitaja pyysi hallitusta ilmoittamaan, kun laskun voi maksaa. Asiasta haluttiin uusi hallituksen päätös. Totesin, että laskun maksaminen on taloyhtiön ja keittiöfirman välinen asia. Totesin, että lasku on tarjouksen mukainen ja hallituksen hyväksymä. Hallitus on ilmoittanut, että sen voi työn jälkeen maksaa, joten en käsittänyt, miksi nyt äänestettiin uudestaan maksamisesta. Totesin vielä, että SM Oy:n laskut maksetaan suorilta käsin pelkän puheenjohtajan hyväksyminä, vaikka ne eroavat tarjotusta aika huimasti. Tämän jälkeen taloudenhoitaja kuittasi maksaneensa laskun.

Juuri tällaisen väännön halusin välttää ja nyt asiasta väännettiin kuitenkin. Asiat alkoivat muutenkin tuntua erikoisilta. Puheenjohtaja tilasi SM Oy:ltä myös ikkunakorjaustyön. Työ sovittiin tehtäväksi tuntityönä, ilman mitään hintakattoja tai muita rajoituksia. Maalarit maalasivat kahdesta asunnosta auringon puoleiset ikkunat ulkopuolelta, vaihtoivat pari huonoa ikkunapieltä, korjasivat yhden ulko-oven karmit ja maalasivat yhden asunnon olohuoneesta ikkunaseinän. Lasku oli 4 500 euroa.

Erehdyin pyytämään laskua nähtäväksi. Minulta tivattiin vain, onko niissä jotain epäselvää. Siihen oli tietysti hankala ottaa kantaa näkemättä laskuja. Erikoisuuksia riitti, joten ehdotin hallituksen kokousta. Emme olleet kokoontuneet keväisen yhtiökokouksen jälkeen vielä kertaakaan. Puheenjohtaja ei ottanut kokouskutsuun mitään kantaa. Alkoi tulla ikävä takaisin isoon taloyhtiöön.