Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

torstai 13. lokakuuta 2016

#71: Kuntotarkastuksen kannattavuus


Nyt on aika palata ennen asuntokauppoja tehtyyn kuntotarkastukseen. Kerroin jo alkuvaiheessa (#15), kuinka kuntotarkastukset ovat nykyään lähes rutiinia asuntokauppojen yhteydessä, vaikka niiden kannattavuudesta voidaan olla montaa mieltä. Tiedostaen tämän luulin tehneeni taustatyöt hyvin valitessamme mainetta niittäneen tarkastajan avuksemme. Jotain meni jossain kohtaa pieleen, koska tarkastaja otettiin, ettei asuntokauppojen jälkeen ilmenisi mitään yllätystä ja nyt ollaan lievästi sanottuna aika keskellä sellaista – eikä mitään kovin iloista yllätystä.

Olin heti vahingon havaitsemisen jälkeen yhteydessä tavarantarkastajaan, joka teki kuntotarkastuksen meillä ennen asuntokauppoja. Kerroin käyneeni tutkimuksesta saamamme raportit läpi, mutta mitään havaintoa ei keittiöstä ollut kosteuteen tai homeeseen liittyen. Kysyin, voisiko tästä päätellä, että ongelma on niin tuore, ettei siitä kartoituksessa 4.2. ollut vielä mitään viitteitä. Tavarantarkastaja vastasi valokuvia nähtyään, että mitään havaintoja ei keittiössä tosiaan tehty, mutta selkeästi on vanhan vaurion jälkiä eli on vuotanut jo ennen kartoitusta.

Olin yhteydessä myös koiratutkimuksesta vastanneeseen Home-Etsivä Niinaan. Hän videoi koirien tekemät tutkimukset ja hän oli ystävällisesti käynyt videoita uudestaan läpi ihan pyytämättä. Hän kertoi, että koira oli yrittänyt merkata vahinkoa keittiön puolella, mutta kartoituksesta vastannut tavarantarkastaja laittoi vainujen syyksi johtokuilua pitkin kulkevat hajut. Niina kysyi, missä kohtaa kylpyhuonetta vahinko oli. Koira oli tehnyt useamman ilmaisun ”poteroon”, joka oli varaajan takana ja jossa vahinkokartoituksen yhteydessä paljastui huomattava kosteus.

Jatkuvien vastoinkäymisten ja kylppäriongelmien ilmi tullessa minua alkoi todella ärsyttää kuntotarkastukset ja tarkastajan vastuu, jota ei ole. Teetätimme tarkastuksen nimenomaan välttääksemme tällaisen painajaisen ja nyt olimme keskellä sitä. Laitoin kuntotarkastuksesta vastanneelle tavarantarkastajalle reklamaation, jossa pyysin selvitystä näin massiivisen vahingon huomiotta jättämiseen.

Kerroin, että kuntotarkastus teetettiin ennen asuntokauppoja saadaksemme tietoa asunnon kunnosta ja tehdäksemme lopullisen päätöksen asuntokauppoihin ryhtymisestä tai kaupoista perääntymisestä. Tarkastuksessa ei tullut ilmi vakavia ongelmia, joten asuntokaupat toteutettiin ja pääsimme muuttamaan uuteen asuntoon. Vain kuukautta myöhemmin selvisi, että kylpyhuoneessa on massiivinen vesivahinko, joka on päässyt valuttamaan vedet rakenteiden läpi alakerran keittiöön. Keittiön kaapit olivat kostuneet läpikotaisin ja homehtuneet.

Vahingon todettiin muhineen rakenteissa jo pitkään. Näin ollen vahinko oli ollut olemassa jo kuntotarkastusta tehdessä. Totesin, että kartoituksen tilausehtojen mukaisesti tutkija vastaa toimeksiantajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat tutkijan tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Mielestämme tarkastuksessa oli tehty selvä virhe, kun koiran tekemät havainnot oli laiminlyöty ja näin paha vahinko oli jäänyt huomioimatta.

Muistutin, että tämän hetkisen tilanteen välttäminen oli ainoa syymme tarkastuksen toteuttamiseen. Toimme tämän tutkijallekin tiedoksi kuin myös sen, että meillä on hyvin pienet lapset emmekä halua ottaa riskejä asuntokaupan suhteen. Jos koiran havaintoja ei olisi laiminlyöty, vahinko olisi mahdollisesti huomattu ja olisimme perääntyneet asuntokaupoista välittömästi. Totesimme, että tutkijan tekemistä virheistä ja laiminlyönnistä johtuen meille on syntynyt huomattavaa taloudellista vahinkoa ja vaadimme tarkastajalta korvausta.

Tavarantarkastaja pahoitteli meille aiheutunutta harmia ja kiisti syyllistymisestä laiminlyöntiin tai virheeseen tutkimustyössä. Hän perusteli, että tutkimus tehtiin sopimuksen mukaan rakenteita rikkomatta. Tarkastajan mukaan havaitsemamme vaurio on ollut piilevä vaurio, jonka havaitseminen ei ole ollut mahdollista rakenteita rikkomatta ja tällä kertaa edes homekoira ei merkannut juuri sitä kohtaa.

Tarkastaja epäili, että kyseessä on ilmeisesti vesijohdon vuoto. Tarkastajan mukaan tutkimushetkellä keittiössä ei ollut vesivuotoa havaittavissa, joten nyt tarkastaja epäilikin vuodon syntyneen tarkastuksen jälkeen. Tarkastaja vielä muistutti, että tutkimuksesta tehty raportti on kaksiosainen ja raportin lukijan tulee tarkastella raporttia kokonaisuutena tehdessään johtopäätöksiä.

En voinut olla oikaisematta muutamaa kohtaa tarkastajan vastineesta. Kerroin, että kukaan ei ollut vaatinut tai odottanut rakenteiden rikkomista tarkastuksen yhteydessä. Vesivahingon havaitseminen kylpyhuoneen puolella ei vaatinut rakenteiden rikkomista. Vesivahinko ei johtunut vesijohdon vuodosta vaan lämminvesivaraajan ylipainevedestä, joka pääsi rakenteisiin lämminvesivaraajan tiivistämättömien putkiläpivientien kautta. Vahinkokartoituksen tehnyt kartoitusfirma totesi lämminvesivaraajan alle katsottuaan, rakenteita rikkomatta ja niihin millään tavalla koskematta, että kylpyhuoneen lämminvesivaraajan putkiläpiviennit ovat puutteellisesti tiivistetyt.

Totesin, että raportissaan tarkastaja toteaa, että lämminvesivaraajan ylipaineen vedenpoistoputkea ei ole asennettu, minkä vuoksi valumavedet likaavat lattiaa. Huomiotta oli jäänyt, että valumavedet pääsevät vieressä olevien tiivistämättömien läpivientien kautta rakenteisiin, mikä on huomattava riski rakenteille ja asumisterveydelle. Lisäksi huomautin, että nyt antamassaan vastineessa tarkastaja oli sitä mieltä, että vuoto on syntynyt tarkastuksen 4.2. jälkeen. Vahingon tultua ilmi hän oli kuitenkin sitä mieltä, että kyse on selkeästi vanhasta vauriosta.

Kerroin myös, että koiratutkija on käynyt videot uudestaan läpi ja todennut, että koira on tehnyt useita ilmaisuja vauriokohdalle, mutta tarkastaja on sivuuttanut ilmaisut. Nyt havaittu vahinkoalue on nimenomaisesti homekoiran merkkaamat alueet. Totesin vielä, että olemme edelleen sitä mieltä, että rakennustekninen tutkija on tehnyt virheen jättäessään huomiotta vaurion, joka on paljain silmin rakenteitta rikkomatta ollut havaittavissa. Edelleen katsoimme rakennusteknisen tutkijan laiminlyöneen koiran useat havainnot vaurioalueelta ja että virheistä ja laiminlyönneistä syntynyt taloudellinen vahinko on kiistaton. Lopuksi totesin vielä, että perusteellinenkaan raportin tarkastelu ei auta lukijaa tekemään oikeita johtopäätöksiä, jos raportista jätetään olennaisia havaintoja kirjaamatta.

Tarkastaja kiisti edelleen väitteemme tarkastajan syyllistymisestä laiminlyöntiin tai virheeseen tutkimustyössä. Diplomaattisesti tarkastaja ei myöntänyt virhettä eikä suostunut korvaamaan varsinaisesti vahingosta mitään. Hän kuitenkin totesi, että on kiistatonta, että meillä on ollut harmia ja ystävällisyyttään suostui tekemään meille rahallisen korvauksen. Hän lupasi suorituksen saman tien tilille, mutta viikkoon ei tilillä ollut tapahtumia kuin väärään suuntaan. Kysäisin sitten perään ja oli unohtanut laittaa maksuun.

En edelleenkään osaa sanoa, suosittelenko tarkastuksia vai en. Kaikesta meneillään olevasta ikävästä huolimatta tarkastuksesta oli kuitenkin se hyöty, että ne muutamat riskirakenteet ja ullakon mikrobilöytö tulivat ilmi ja ne laitettiin kuntoon ennen kaupantekoa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuntotarkastajan pätevyys pitäisi todentaa sertifiointimenettelyllä ja vastuu toimeksiannon sisällöstä tulisi olla kuntotarkastajalla. Kuntotarkastusraporttien tulisi olla sisällöltään ja muodoltaan sellaisia, että rakennusalaa tuntematon maallikkokin osaisi tulkita niitä. Herääkö sinulle ajatuksia kuntotarkastuksiin liittyen tai onko sinulla omakohtaista kokemusta tarkastuksista?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti