#22: Kotoutuminen alkaa

Onnistuneen muuttoviikonlopun valuttua viemäriin, päivät jatkuivat sekavina ja ahdistavina. Uudessa kodissa suursiivous jatkui, vanhasta tuotiin tavaraa sitä mukaan, kun uuteen kotiin sai johonkin tungettua. Jii oli töissä normaalisti ja minä yritin kaiken muun ohella pyörittää jonkinlaista arkea perheessä. Saimme onneksi hieman siivousapua ja lopulta vanha kotikin tyhjeni. Siivouksen jälkeen pääsimme luovuttamaan avaimet uusille asukkaille. Uuden perheen äiti kehui, kuinka hyvin asunnossa oli siivottu ja miten raikkaalta siellä tuoksui. Kuinka paljon toivoinkaan, että olisin voinut sanoa samaa omasta asunnostamme. 

Uuden kodin täydellinen kaaos

Tavarat löysivät hiljalleen paikkansa uudessa kodissa. Samaan tahtiin, kun oma tavara otti jostain paikkansa, havahduimme siihen, että Myyntimiehen lupaamat kaupankylkiäiset olivat löytäneet paikkansa ihan jostain muualta. Ei ollut tauluja seinillä, ei ollut pöytälamppuja missään, ei löytynyt terassinlämmitintä eikä lumilapioita tai muita työkaluja, ei ollut korkeita tikkaita eikä edes keskuspölynimurin suodattimia. Soitin Myyntimiehelle ja kyselin tavaroiden perään. Myyntimies naureskeli, kun oli niin perskuleen tehokkaita kavereita siinä muuttofirmassa. Häneltäkin oli unohtunut Stockmannista ostetut 50 euron nahkahanskat hattuhyllylle ja jo oli nekin kelvanneet. Minua ei naurattanut. Myyntimies lupasi soittaa muuttofirmaan ja kysellä tavaroiden perään. Hetken päästä soitti takaisin ja kertoi, että ei ole enää tavaroita saatavilla. Ja vielä kerran naureskeli 50 euron nahkahanskoille. 

Kiukunpuuskissa päätin laittaa kotia kuntoon. Ensiksi pesen pois kertyneen tiskivuoren. Aloin latoa astioita tiskikoneeseen, kun jostain tuli mieleen, mikähän kyseisen laitteen puhtaustaso on asunnon muuhun puhtauteen verrattuna. Ei tarvinnut yllättyä, kun kurkkasin pesukoneen pohjalle: suodattimet ja lavat olivat ruskean mönjän peitossa. Ihmettelin, onko koneella saanut vielä astioita puhtaaksi vai onko astiat tiskattu käsin. Päätin puhdistaa astianpesukoneen. Yritin irrottaa sihtiä koneen pohjasta. Se oli niin tahmea, että sormet liimautuivat kiinni. Sihti oli jämähtänyt paikoilleen ja aloin epäillä, kuuluiko sitä edes irrottaa. Etsin ohjekirjan käsiini ja kiukutuskäyrä nousi taas raketinlailla ulkoavaruuteen asti. Ohjekirjan kannessa luki siistillä käsialalla: ”Astianpesukone, ostopaikka Kodinkoneliike X, ostopäivä 4.11.2004”. 

Kodinkoneiden iäksi luvattiin 5-6 vuotta, oli uusittu kuulemma heti Myyntimiehen muuttaessa taloon. Kaivoin osakekirjan esiin, jossa luki, että Myyntimies oli ostanut asunnon vuonna 2008. Astianpesukoneen iäksi pamahti siltä seisomalta 12 vuotta ja pikaisella laskutoimituksella muutkin koneet olivat vähintään 8 vuotta vanhoja. Olin niin uupunut jatkuviin pieniin vastoinkäymisiin, jotka liittyivät jatkuvalla syötöllä tavalla tai toisella Mr. Myyntimieheen, etten tiennyt, miten päin olisin ollut. Puhelinta kauniiseen kouraan ja Myyntimies taas langoille. 

Kyselin, että mitenhän tässä näin pääsi käymään, että 5-6 vuotta vanhana myydyt kodinkoneet olivatkin jo 8 vuotta vanhoja ja astianpesukone tuplasti luvatun ikäinen. ”No siinä on käynyt joku erehdys, toinen on varmaan puhunut aidasta ja toinen aidanseipäästä”. Kyselin, että mikähän se aidanseiväs sitten mahtoi olla, jos aitana oli kahdellakin eri kerralla, että ”Mikä näiden keittiön kodinkoneiden ikä on?” ”Noo, vuodet vierivät sellaista vauhtia, että eiköhän tällaisia lapsuksia nyt satu yhdelle jos toiselle”. Kyllähän niitä varmasti sattuu. Omaan asunnonmyyntitapaan kuului selvittää tällaiset asiat, jos varmuus ajankulusta epäilytti. Eikä tuottanut ongelmia muistaa, että mitkä kodinkoneet olivat edellisessä asunnossa valmiina ja mitkä myöhemmin uusimme. Mutta virheitä sattuu kaikille, se on selvä.

Raivonpartaalla päätin suunnata energiani kylpyhuoneen jynssäämiseen. Olin yli viikon vältellyt koko tilaan astumista sen ällöttävän kunnon takia. Jii kävi töissä suihkussa ja minä lasten kanssa äidin luona. Nyt seisoin taisteluvarustuksessa kylpyhuoneen ovella ja päätin selättää limaiset laatat sekä kylpyhuoneen nurkissa nauravat bakteerisoturit, vaikka siinä menisi seuraavaan päivään.

Vielä oli kuitenkin liian tuoreessa muistissa alakerran pienen vessan jynssäys. Muutaman neliön koppiin meni neljä tuntia. Kylpyhuone on ainakin viisi kertaa isompi. Ja sen lisäksi sauna. Sattuneesta syystä istuskelu lauteilla ei houkutellut ennen kuin nekin olisi käsitelty. Murruin kylpyhuoneen ovella ja totesin, etteivät voimavarani riitä tähän taisteluun vielä. Kylpyhuone 2 - Didi 0. Jatkoimme peseytymistä muualla kuin kotona. 

Kylpyhuoneen lattiakaivo