Kuulin myöhemmin hallituksen puheenjohtajalta, että taloyhtiön ja Myyntimiehen erimielisyydet ratkesivat lopulta taloyhtiön tultua kustannustenjaossa hieman vastaan. Luotin siihen, että taloyhtiö oli käynyt kustannukset huolella läpi ja toivoin, ettei taloyhtiö anna periksi Myyntimiehen painostamisesta huolimatta. Joko kustannukset oli jaettu alun alkaen huolimattomasti tai sitten Myyntimies pääsi jälleen luistamaan vastuustaan.
Ihmettelin alun perinkin, miksi taloyhtiö
oli valmis ottamaan vastuulleen mitään remonteista. Tarkastuksen jälkeen
selvisi, että luukku, josta home löytyi, oli Myyntimiestä edeltäneen osakkaan
rakentama. Muista asunnoista ei vastaavia luukkuja löytynyt. Todennäköisesti
home oli päässyt muodostumaan luukkuun, kun ilmanvaihto katonrajan eri
elementtien välillä kärsi rakenteiden koteloimisesta. Muut remontit olivat
eriasteisia riskien minimointeja, joita ei mielestäni olisi taloyhtiön
tarvinnut kustantaa – ainakaan siinä määrin kuin nyt oli sovittu.
Edellä mainittu oli outoa varsinkin
myöhemmin ilmi tulleen yhtiöjärjestykseen lisätyn pykälän mukaan: ”Asunto-osakeyhtiölaista
poiketen yhtiössä noudatetaan seuraavia säännöksiä koskien osakkeenomistajien
toteuttamia muutoksia ja lisäyksiä. Osakkeenomistaja vastaa osakkeenomistajan toimesta
huoneistoon tai sen ulkopuolelle tehtyjen/ teetettyjen rakenteellisten sekä
sisustuksellisten muutosten ja lisäysten kunnossapidosta. Osakkeenomistaja
vastaa myös näiden yhtiön rakennukselle tai huoneistolle aiheuttamien vikojen
korjaamisesta ja niiden kustannuksista.
Mikäli yhtiölle syntyy
lisäkustannuksia siitä, että yhtiön toteuttamaa remonttia tehtäessä samalla
joudutaan purkamaan tai ennalleen saattamaan näitä osakkaan huoneistossa
tehtyjä muutoksia tai lisäyksiä, vastaa ko. osakkeenomistaja yhtiölle aiheutuvista
lisäkustannuksista. Tässä määräyksessä mainittu vastuu kunnossapidosta käsittää
vastuun kohteen huollosta, hoidosta, korjaamisesta, perusparantamisesta ja
uudistamisesta sekä mainittujen toimenpiteiden kustannuksista. Osakkeenomistajan
vastuu määräytyy näin myös silloin, kun muutostyö on toteutettu huoneistoon
aikaisemman osakkeenomistajan toimesta.”
Tämä uusi yhtiöjärjestys se vasta iloinen
yllätys olikin. Yhtiössä oli 28.4.2015 hyväksytty uusi yhtiöjärjestys, joka oli
tullut voimaan 8.9.2015. Asuntokaupan yhteydessä meille esitettiin vanha
yhtiöjärjestys siitäkin huolimatta, että vielä erikseen kysyin, onko
alkuperäinen yhtiöjärjestys todella voimassaoleva (#06: Taustojen tonkiminen).
Uuden yhtiöjärjestyksen myötä niin huoneistoselitelmä kuin pinta-alakin oli
muuttunut, mutta isoin muutos oli edellä mainittu pykälä osakkaan vastuun
huomattavasta lisääntymisestä.
Myyntimies mainosti ennen
kaupantekoa moneen otteeseen, kuinka taloyhtiön hallinto vasta hyvässä hoidossa
on ollutkin – hänen luotsaamanaan totta kai. Siihen nähden oli mielenkiintoinen
ensimmäinen yhtiökokouksemme, jossa paljastui, että niin kutsut, pöytäkirjat
kuin toimintakertomuksetkin on aina tehty vanhan dokumentin päälle päivämääriä
muuttamalla.
Tilinpäätökseen oli kirjanpitäjän
toimesta tehty laiton asuintalovaraus, mikä johti siihen, että tilinpäätös jäi
vahvistamatta ja vastuuvapaus hallitukselle myöntämättä. Myös toimintakertomus
päätettiin päivittää vastaamaan lain vaatimuksia. Myöhemmin kuulin, että
pöytäkirjoja ei aiemmin ole aina edes tehty vaan asiakirjoja on laadittu
jälkikäteen sähköpostiviestittelyjen pohjalta. Ei ihan samanlaista
hallinnointia, mihin itse olen hallitusten puheenjohtajana tottunut.
Edellisessä kirjoituksessa kerroin, kuinka Myyntimies lupasi, että palataan meille syntyneisiin
kustannuksiin, kun taloyhtiön ja hänen kustannukset ovat selvillä. Käsi ylös,
jos yllätyit, ettei yhteydenottoa asian tiimoilta tullut. Helmikuussa kauppoja
hieroessamme sovimme, että Myyntimies maksaa uuden asuntomme vastikkeen
maaliskuulta, jos me emme saa vanhaa asuntoamme remonttien takia helmikuun
loppuun mennessä tyhjäksi. Tähän päivään mennessä ei ole kuulunut mitään tästäkään
herrasmiessopimuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti