Syntynyt vahinko tuntui
uskomattomalta, mutta selvitysten perusteella mahdolliselta. Aloin olla todella
väsynyt asuntoon liittyviin vastoinkäymisiin. Saimme tarjouksen kostuneiden
runkojen uusimisesta, noin 700 euroa. Lisää uusia kuluja hyväkuntoisen asunnon
ansiosta.
Olin yhteydessä Myyntimieheen,
joka alkoi itsekin olla tympääntynyt asunnosta löytyviin ongelmiin. Oikeammin
siihen, että näistä ongelmista otetaan häneen yhteyttä. Hän vastasi: ”Nyt
täytyy ymmärtää, että asunto on 28 vuotta vanha. Emme halua, että joka kerta,
kun jotain menee rikki tai lakkaa toimimasta meille soitetaan ja vaaditaan
korvauksia. Nämä asiat ovat nyt teidän ja taloyhtiön välisiä. Keskustelin tästä
kaappiasiasta kahden asiantuntijan kanssa ja molemmat olivat epäuskoisia siitä,
voiko tällaista asiaa kukaan ottaa vakavissaan esille tuon ikäisen kaapiston
kyseessä ollessa. Samalla paikalla ollut 25 vuotta vastaava jääkaappipakastin –
miksi juuri viimeisten kolmen vuoden aikana olisi tapahtunut dramaattinen
muutos kaapin rakenteessa? Ja jos on sitä mieltä tämänkin jälkeen, niin sitten pitää
kontaktoida jääkaapin myynyttä ja asentanutta tahoa. Kaikella ystävyydellä
Myyntimies ja vaimo.”
Selitin ystävällisesti, että kai
hän ymmärtää, ettei taloyhtiötä voisi vähempää kiinnostaa, jos joku asentaa
keittiöönsä vääränlaisen jääkaapin ja kaapit menevät tästä syystä pilalle.
Kerroin myös, että asunnon iällä ei ole asian kanssa mitään tekemistä eikä
kaapin rakenteessa ole mitään muutosta tapahtunut vaan niiden väliin asennusohjeiden
vastaisesti sijoitetulla kodinkoneella. Totesin myös, että emme ole olleet
heihin yhteydessä jokaisen vian yhteydessä – emme ole valittaneet makuuhuoneen
patterin hajoamisesta, koska ymmärrämme sen olevan normaalia kulumista. Emme
valittaneet myöskään parvekkeen ovella olevasta läpimädästä parketista, koska
meidän olisi pitänyt havaita se ennen kaupantekoa. Myyjän vastuulle kuuluvista
asioista ja puhtaasta epärehellisyydestä olemme olleet yhteydessä, mutta laihoin
tuloksin. Ja anorektisen laihaksi jäi keskustelu tälläkin kertaa.
Kostuneet rungot |
Jätin asian hautumaan. Ja hautuihan se. Seuraavana päivänä, perjantaina 1.4., huomasin keittiössä käydessäni jääkaapin vieressä vettä lattialla. Katselin hämmentyneenä ympärilleni. Vettä ei ollut kovin paljon, mutta niin paljon, ettei se pelkkää kosteuden tiivistymistä voinut olla. Lattianhioja oli meillä sattumalta käymässä ja kysyin, huomasiko hän parketin olleen märkä lattiaa hioessaan. Ei ollut huomannut mitään. Päätimme vetää jääkaappipakastimen ulos ja katsoa, mistä se vuotaa. Jääkaappipakastin oli kuiva.
Selvittelyn aikana yksi yläkaapin
ovista oli auki. Yhtäkkiä lattianhiojan otsaan tippui vesipisara. Sitä
ihmetellessä tippui toinen. Vesipisarat muodostuivat auki olevan oven
alareunaan ja tippuivat siitä iloisesti pirskahdellen alaspäin. Vesihelminauhan
muodostumisen tahti oli rauhallinen, mutta jatkuva. Seurasimme veden kulkureittiä
ja paljastui, että se tulee jostain keittiön yläkaappien päältä. Kaappien yläpuolella
ei ollut muuta kuin keittiön katto, sen päällä rakenteet ja putket ja sen
päällä kylpyhuone ja lämminvesivaraaja. Syöksyin yläkertaan tarkistamaan, mikä
kylpyhuoneessa vuotaa. Mutta sielläkin oli kuivaa. Ongelma oli piilossa rakenteiden
välissä.
Jii ehti selvittelyn aikana kotiin.
Epäuskoisina tuijotimme hetken toisiamme. Totesin, että nyt on kaksi
vaihtoehtoa: joko syöksyn upealta kattoterassiltamme naru kaulassa alas tai
sitten tästä äärettömän hauskasta aprillipilasta on vaan päästävä tavalla tai
toisella yli. Minusta aprillipäivä on aina ollut turha päivä ja tämä vuosi
sinetöi mielipiteeni lopullisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti