Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

lauantai 20. elokuuta 2016

#29: Aprillia, syö silliä... ja itkeä pillitä

Tuijotin läpimärkää kaapinrunkoa. Kaikkien kaappien rungot jääkaapin ympäriltä olivat turvonneet kosteudesta. Yritimme selvittää kosteuden syytä, mutta mitään selittävää tekijää ei löytynyt. Kostuneita runkoja yhdisti vain se, että ne olivat kaikki kosketuksissa jääkaappipakastimeen. Vastakkainen osa rungosta oli kuiva. Yhdistimme kosteuden syntymisen luonnollisesti jääkaappipakastimeen. Selvitimme asiaa kodinkoneliikkeen ja laitteen maahantuojan kanssa. Selvisi, että jääkaappipakastin on mallia, jota ei saa laittaa komeroon. Laite vaatii vähintään 5 senttimetriä tyhjää tilaa joka puolelle, jotta ilma kiertää riittävästi.

Syntynyt vahinko tuntui uskomattomalta, mutta selvitysten perusteella mahdolliselta. Aloin olla todella väsynyt asuntoon liittyviin vastoinkäymisiin. Saimme tarjouksen kostuneiden runkojen uusimisesta, noin 700 euroa. Lisää uusia kuluja hyväkuntoisen asunnon ansiosta.

Olin yhteydessä Myyntimieheen, joka alkoi itsekin olla tympääntynyt asunnosta löytyviin ongelmiin. Oikeammin siihen, että näistä ongelmista otetaan häneen yhteyttä. Hän vastasi: ”Nyt täytyy ymmärtää, että asunto on 28 vuotta vanha. Emme halua, että joka kerta, kun jotain menee rikki tai lakkaa toimimasta meille soitetaan ja vaaditaan korvauksia. Nämä asiat ovat nyt teidän ja taloyhtiön välisiä. Keskustelin tästä kaappiasiasta kahden asiantuntijan kanssa ja molemmat olivat epäuskoisia siitä, voiko tällaista asiaa kukaan ottaa vakavissaan esille tuon ikäisen kaapiston kyseessä ollessa. Samalla paikalla ollut 25 vuotta vastaava jääkaappipakastin – miksi juuri viimeisten kolmen vuoden aikana olisi tapahtunut dramaattinen muutos kaapin rakenteessa? Ja jos on sitä mieltä tämänkin jälkeen, niin sitten pitää kontaktoida jääkaapin myynyttä ja asentanutta tahoa. Kaikella ystävyydellä Myyntimies ja vaimo.”

Selitin ystävällisesti, että kai hän ymmärtää, ettei taloyhtiötä voisi vähempää kiinnostaa, jos joku asentaa keittiöönsä vääränlaisen jääkaapin ja kaapit menevät tästä syystä pilalle. Kerroin myös, että asunnon iällä ei ole asian kanssa mitään tekemistä eikä kaapin rakenteessa ole mitään muutosta tapahtunut vaan niiden väliin asennusohjeiden vastaisesti sijoitetulla kodinkoneella. Totesin myös, että emme ole olleet heihin yhteydessä jokaisen vian yhteydessä – emme ole valittaneet makuuhuoneen patterin hajoamisesta, koska ymmärrämme sen olevan normaalia kulumista. Emme valittaneet myöskään parvekkeen ovella olevasta läpimädästä parketista, koska meidän olisi pitänyt havaita se ennen kaupantekoa. Myyjän vastuulle kuuluvista asioista ja puhtaasta epärehellisyydestä olemme olleet yhteydessä, mutta laihoin tuloksin. Ja anorektisen laihaksi jäi keskustelu tälläkin kertaa. 

Kostuneet rungot

Jätin asian hautumaan. Ja hautuihan se. Seuraavana päivänä, perjantaina 1.4., huomasin keittiössä käydessäni jääkaapin vieressä vettä lattialla. Katselin hämmentyneenä ympärilleni. Vettä ei ollut kovin paljon, mutta niin paljon, ettei se pelkkää kosteuden tiivistymistä voinut olla. Lattianhioja oli meillä sattumalta käymässä ja kysyin, huomasiko hän parketin olleen märkä lattiaa hioessaan. Ei ollut huomannut mitään. Päätimme vetää jääkaappipakastimen ulos ja katsoa, mistä se vuotaa. Jääkaappipakastin oli kuiva.

Selvittelyn aikana yksi yläkaapin ovista oli auki. Yhtäkkiä lattianhiojan otsaan tippui vesipisara. Sitä ihmetellessä tippui toinen. Vesipisarat muodostuivat auki olevan oven alareunaan ja tippuivat siitä iloisesti pirskahdellen alaspäin. Vesihelminauhan muodostumisen tahti oli rauhallinen, mutta jatkuva. Seurasimme veden kulkureittiä ja paljastui, että se tulee jostain keittiön yläkaappien päältä. Kaappien yläpuolella ei ollut muuta kuin keittiön katto, sen päällä rakenteet ja putket ja sen päällä kylpyhuone ja lämminvesivaraaja. Syöksyin yläkertaan tarkistamaan, mikä kylpyhuoneessa vuotaa. Mutta sielläkin oli kuivaa. Ongelma oli piilossa rakenteiden välissä. 

Jii ehti selvittelyn aikana kotiin. Epäuskoisina tuijotimme hetken toisiamme. Totesin, että nyt on kaksi vaihtoehtoa: joko syöksyn upealta kattoterassiltamme naru kaulassa alas tai sitten tästä äärettömän hauskasta aprillipilasta on vaan päästävä tavalla tai toisella yli. Minusta aprillipäivä on aina ollut turha päivä ja tämä vuosi sinetöi mielipiteeni lopullisesti.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti