#32: Ei unohdeta asbestia

Vahinkokartoittajan tekstiviesti sotki kuviot totaalisesti. Aloimme soitella läpi muita saneerausyrityksiä. Yksi ehdotti, että aloittaisi työt huhti-toukokuun vaihteessa. Totesimme, että emme millään voi odottaa yli kahta viikkoa. Meklari työnsi omien kontaktiensa yhteystietoja, jotka olivat kaikki poikkeuksetta samasta 30 kilometrin päässä sijaitsevasta pitäjästä kuin hänen ehdottamansa putkimieskin. Asia jäi siinä määrin ihmetyttämään, että selvitimme lopulta vähän meklarin taustoja. Selvisi, että meklari ja hänen kontaktinsa asuivat käytännössä kaikki saman kadun varrella. Selvitimme myös ehdotettujen saneerausfirmojen taustoja, mutta ammattitaito ei vakuuttanut ensinkään.

Urakoitsijan löytäminen perääntyneen kartoitusfirman tilalle oli vaikeaa. Matkan varrella selvisi, että vuoden 2016 alusta muuttunut asbestilainsäädäntö vaati lisäksi asbestikartoitusta ennen kuin mitään purkutöitä päästään tekemään.Tätä ei osannut yksikään meklarin kontakteista ottaa huomioon.

Asbesti on yhteisnimitys monille kuitumineraaleille. Se on mekaanisesti ja kemiallisesti kestävää ja sitä käytetään muun muassa tulenkestävänä eristeenä ja sidosaineena. Asbesti pölyää käsiteltäessä ja talojen rakenteita purettaessa asbestista hengitysilmaan irtoavat ainesosat ovat terveydelle erittäin vaarallista. Asbestikuidut läpäisevät pienuutensa vuoksi hengityselinten suojamekanismit ja varastoituvat keuhkoihin pysyvästi. Tavallisimpia asbestin aiheuttamia tauteja ovat asbestiplakkitauti, asbestoosi eli asbestipölykeuhko, keuhkosyöpä ja keuhkopussin tai vatsakalvon kasvain.

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Erityisen runsasta asbestin käyttö on ollut vuosina 1963–1979. Sen käyttö kiellettiin 1993. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, maaleissa, rakennuslevyissä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Ennen lakimuutosta remontin sai tehdä tarvittaessa suoraan asbestipurkutyönä, jolloin rakenteiden asbestipitoisuutta ei tutkittu. Lakimuutoksen jälkeen purettavien materiaalien asbestipitoisuus on aina selvitettävä. Vain kartoitettuja rakenteita voidaan purkaa, vaikka purkaminen tapahtuisi ulkotiloissa. Asbestikartoituksessa on paikallistettava purettavassa kohteessa oleva asbesti ja selvitettävä asbestin laatu ja määrä.

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. Käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa tulee varmistua sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Selvityksen tulisi olla niin järjestelmällistä ja luotettavaa, että sen perusteella voidaan tehdä asianmukaiset johtopäätökset työstä. Asbestikartoituksen tekeminen edellyttää henkilöä, jolla on kysymyksessä olevan kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä ammatillinen osaaminen. Kartoitus pitää dokumentoida ja liittää rakennuttajan turvallisuusasiakirjaan.

Yleensä selvityksen lähtökohtana on tieto asbestipitoisten rakennusaineiden käytöstä rakentamisessa. Ellei tuotteen asbestipitoisuudesta voida muulla tavoin varmistua, tehdään asbestipitoisuuden arviointi laboratorioanalyysin perusteella.

Yksi urakoitsija suostui tulemaan, jos saa tehdä purun suoraan asbestityönä. Kuulemma asbesti on niin yleistä, että lakimuutoksen jälkeen on tavallista, että purku suoritetaan suoraan asbestityönä ja näytteet otetaan siinä sivussa. Ihmettelimme asiaa ja totesimme, että eiköhän ensin kuitenkin kartoiteta tilanne ja palataan asiaan sen jälkeen.

Taloyhtiö tilasi asbestikartoituksen ja kartoitus tehtiin 21.4. Kaksi kartoittajaa kyselivät muutamia perustietoja yrityksestä ja totesivat suorilta käsin, että asbestia ei varmasti ole. Ihmettelin, miten asia voi olla niin selvä ilman mitään tutkimuksia. He kertoivat, että lakimuutokseen rajattu vuosiluku 1994 on naurettava. Asbestin käyttö rakennusmateriaalina lopetettiin jo 1988, joten meidän asunnostamme sitä ei varmasti löydy. Ihmettelin, mistä vuosi 1994 on lakiin sitten keksitty ja he kertoivat, että asbestin käyttö tosiaan kiellettiin kokonaan vasta vuonna 1993 ja tästä syystä lakiin on otettu tuo vuosi 1994.

Aito ihmetykseni taisi näyttää kartoittajien silmissä epäuskolta ja he päättivät ottaa vielä näytteet, ettei mitään epäselvää jää. Se tietysti sopi minulle, koska liika varmuus ei koskaan ole pahasta. He kertoivat, että lakimuutos on aiheuttanut sen, että laboratoriot ovat tukossa näytteiden kanssa. Ennen vastauksen saattoi saada päivässä, vaikkei ollut edes kiireellinen lausunto, mutta nyt kiireellisten lausuntojenkin kanssa menee viikko. Laskin äkkipäätä päässälaskua ja huokaisin: jälleen viikko lisää odottamista.

Kymmenen päivää myöhemmin hallituksen puheenjohtaja ilmoitti, että oli saanut lausunnon puhelimitse eikä näytteistä löytynyt asbestia. Kirjallinen raportti oli tulossa lähipäivinä. Asbestia ei löytynyt, joten purku voitiin aloittaa – jos olisi ollut joku, joka purkaa. Tuntui käsittämättömältä, että urakoitsija toisensa jälkeen totesi, ettei pysty ottamaan urakkaa vastaan, kun ovat jo nyt ylityöllistettyjä. Samaan aikaan työttömiä on ennätysmäärä eikä heitä saada työllistettyä millään. Jossain mättää ja pahasti.

Soitimme aiemmalle yrittäjälle, joka tarjosi työtä asbestipurkuna ja kerroimme, että asbestia ei löytynyt ja purun voisi tehdä normaalisti. Hän myönsi, että tekee vain asbestipurkuja, koska niistä pystyy velottamaan enemmän kuin tavallisesta purusta. Hommia asbestipurkajille riittää, joten hän jättää tavalliset purkukeikat väliin kokonaan.

Olipahan erinomainen ja loppuun asti mietitty lakimuutos. Laboratoriot tukitaan turhilla näytteenotoilla ja urakoitsijat pelottelevat taloyhtiöt ja osakkaat tilaamaan purkutyöt suoraan asbestitöinä. Tavallisiin purkutöihin ei löydy tekijää, kun urakoitsijat tekevät mieluummin rahakkaampia asbestipurkutöitä.