Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raportti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raportti. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. lokakuuta 2016

#71: Kuntotarkastuksen kannattavuus


Nyt on aika palata ennen asuntokauppoja tehtyyn kuntotarkastukseen. Kerroin jo alkuvaiheessa (#15), kuinka kuntotarkastukset ovat nykyään lähes rutiinia asuntokauppojen yhteydessä, vaikka niiden kannattavuudesta voidaan olla montaa mieltä. Tiedostaen tämän luulin tehneeni taustatyöt hyvin valitessamme mainetta niittäneen tarkastajan avuksemme. Jotain meni jossain kohtaa pieleen, koska tarkastaja otettiin, ettei asuntokauppojen jälkeen ilmenisi mitään yllätystä ja nyt ollaan lievästi sanottuna aika keskellä sellaista – eikä mitään kovin iloista yllätystä.

Olin heti vahingon havaitsemisen jälkeen yhteydessä tavarantarkastajaan, joka teki kuntotarkastuksen meillä ennen asuntokauppoja. Kerroin käyneeni tutkimuksesta saamamme raportit läpi, mutta mitään havaintoa ei keittiöstä ollut kosteuteen tai homeeseen liittyen. Kysyin, voisiko tästä päätellä, että ongelma on niin tuore, ettei siitä kartoituksessa 4.2. ollut vielä mitään viitteitä. Tavarantarkastaja vastasi valokuvia nähtyään, että mitään havaintoja ei keittiössä tosiaan tehty, mutta selkeästi on vanhan vaurion jälkiä eli on vuotanut jo ennen kartoitusta.

Olin yhteydessä myös koiratutkimuksesta vastanneeseen Home-Etsivä Niinaan. Hän videoi koirien tekemät tutkimukset ja hän oli ystävällisesti käynyt videoita uudestaan läpi ihan pyytämättä. Hän kertoi, että koira oli yrittänyt merkata vahinkoa keittiön puolella, mutta kartoituksesta vastannut tavarantarkastaja laittoi vainujen syyksi johtokuilua pitkin kulkevat hajut. Niina kysyi, missä kohtaa kylpyhuonetta vahinko oli. Koira oli tehnyt useamman ilmaisun ”poteroon”, joka oli varaajan takana ja jossa vahinkokartoituksen yhteydessä paljastui huomattava kosteus.

Jatkuvien vastoinkäymisten ja kylppäriongelmien ilmi tullessa minua alkoi todella ärsyttää kuntotarkastukset ja tarkastajan vastuu, jota ei ole. Teetätimme tarkastuksen nimenomaan välttääksemme tällaisen painajaisen ja nyt olimme keskellä sitä. Laitoin kuntotarkastuksesta vastanneelle tavarantarkastajalle reklamaation, jossa pyysin selvitystä näin massiivisen vahingon huomiotta jättämiseen.

Kerroin, että kuntotarkastus teetettiin ennen asuntokauppoja saadaksemme tietoa asunnon kunnosta ja tehdäksemme lopullisen päätöksen asuntokauppoihin ryhtymisestä tai kaupoista perääntymisestä. Tarkastuksessa ei tullut ilmi vakavia ongelmia, joten asuntokaupat toteutettiin ja pääsimme muuttamaan uuteen asuntoon. Vain kuukautta myöhemmin selvisi, että kylpyhuoneessa on massiivinen vesivahinko, joka on päässyt valuttamaan vedet rakenteiden läpi alakerran keittiöön. Keittiön kaapit olivat kostuneet läpikotaisin ja homehtuneet.

Vahingon todettiin muhineen rakenteissa jo pitkään. Näin ollen vahinko oli ollut olemassa jo kuntotarkastusta tehdessä. Totesin, että kartoituksen tilausehtojen mukaisesti tutkija vastaa toimeksiantajalle aiheutuneista vahingoista, jotka johtuvat tutkijan tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Mielestämme tarkastuksessa oli tehty selvä virhe, kun koiran tekemät havainnot oli laiminlyöty ja näin paha vahinko oli jäänyt huomioimatta.

Muistutin, että tämän hetkisen tilanteen välttäminen oli ainoa syymme tarkastuksen toteuttamiseen. Toimme tämän tutkijallekin tiedoksi kuin myös sen, että meillä on hyvin pienet lapset emmekä halua ottaa riskejä asuntokaupan suhteen. Jos koiran havaintoja ei olisi laiminlyöty, vahinko olisi mahdollisesti huomattu ja olisimme perääntyneet asuntokaupoista välittömästi. Totesimme, että tutkijan tekemistä virheistä ja laiminlyönnistä johtuen meille on syntynyt huomattavaa taloudellista vahinkoa ja vaadimme tarkastajalta korvausta.

Tavarantarkastaja pahoitteli meille aiheutunutta harmia ja kiisti syyllistymisestä laiminlyöntiin tai virheeseen tutkimustyössä. Hän perusteli, että tutkimus tehtiin sopimuksen mukaan rakenteita rikkomatta. Tarkastajan mukaan havaitsemamme vaurio on ollut piilevä vaurio, jonka havaitseminen ei ole ollut mahdollista rakenteita rikkomatta ja tällä kertaa edes homekoira ei merkannut juuri sitä kohtaa.

Tarkastaja epäili, että kyseessä on ilmeisesti vesijohdon vuoto. Tarkastajan mukaan tutkimushetkellä keittiössä ei ollut vesivuotoa havaittavissa, joten nyt tarkastaja epäilikin vuodon syntyneen tarkastuksen jälkeen. Tarkastaja vielä muistutti, että tutkimuksesta tehty raportti on kaksiosainen ja raportin lukijan tulee tarkastella raporttia kokonaisuutena tehdessään johtopäätöksiä.

En voinut olla oikaisematta muutamaa kohtaa tarkastajan vastineesta. Kerroin, että kukaan ei ollut vaatinut tai odottanut rakenteiden rikkomista tarkastuksen yhteydessä. Vesivahingon havaitseminen kylpyhuoneen puolella ei vaatinut rakenteiden rikkomista. Vesivahinko ei johtunut vesijohdon vuodosta vaan lämminvesivaraajan ylipainevedestä, joka pääsi rakenteisiin lämminvesivaraajan tiivistämättömien putkiläpivientien kautta. Vahinkokartoituksen tehnyt kartoitusfirma totesi lämminvesivaraajan alle katsottuaan, rakenteita rikkomatta ja niihin millään tavalla koskematta, että kylpyhuoneen lämminvesivaraajan putkiläpiviennit ovat puutteellisesti tiivistetyt.

Totesin, että raportissaan tarkastaja toteaa, että lämminvesivaraajan ylipaineen vedenpoistoputkea ei ole asennettu, minkä vuoksi valumavedet likaavat lattiaa. Huomiotta oli jäänyt, että valumavedet pääsevät vieressä olevien tiivistämättömien läpivientien kautta rakenteisiin, mikä on huomattava riski rakenteille ja asumisterveydelle. Lisäksi huomautin, että nyt antamassaan vastineessa tarkastaja oli sitä mieltä, että vuoto on syntynyt tarkastuksen 4.2. jälkeen. Vahingon tultua ilmi hän oli kuitenkin sitä mieltä, että kyse on selkeästi vanhasta vauriosta.

Kerroin myös, että koiratutkija on käynyt videot uudestaan läpi ja todennut, että koira on tehnyt useita ilmaisuja vauriokohdalle, mutta tarkastaja on sivuuttanut ilmaisut. Nyt havaittu vahinkoalue on nimenomaisesti homekoiran merkkaamat alueet. Totesin vielä, että olemme edelleen sitä mieltä, että rakennustekninen tutkija on tehnyt virheen jättäessään huomiotta vaurion, joka on paljain silmin rakenteitta rikkomatta ollut havaittavissa. Edelleen katsoimme rakennusteknisen tutkijan laiminlyöneen koiran useat havainnot vaurioalueelta ja että virheistä ja laiminlyönneistä syntynyt taloudellinen vahinko on kiistaton. Lopuksi totesin vielä, että perusteellinenkaan raportin tarkastelu ei auta lukijaa tekemään oikeita johtopäätöksiä, jos raportista jätetään olennaisia havaintoja kirjaamatta.

Tarkastaja kiisti edelleen väitteemme tarkastajan syyllistymisestä laiminlyöntiin tai virheeseen tutkimustyössä. Diplomaattisesti tarkastaja ei myöntänyt virhettä eikä suostunut korvaamaan varsinaisesti vahingosta mitään. Hän kuitenkin totesi, että on kiistatonta, että meillä on ollut harmia ja ystävällisyyttään suostui tekemään meille rahallisen korvauksen. Hän lupasi suorituksen saman tien tilille, mutta viikkoon ei tilillä ollut tapahtumia kuin väärään suuntaan. Kysäisin sitten perään ja oli unohtanut laittaa maksuun.

En edelleenkään osaa sanoa, suosittelenko tarkastuksia vai en. Kaikesta meneillään olevasta ikävästä huolimatta tarkastuksesta oli kuitenkin se hyöty, että ne muutamat riskirakenteet ja ullakon mikrobilöytö tulivat ilmi ja ne laitettiin kuntoon ennen kaupantekoa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kuntotarkastajan pätevyys pitäisi todentaa sertifiointimenettelyllä ja vastuu toimeksiannon sisällöstä tulisi olla kuntotarkastajalla. Kuntotarkastusraporttien tulisi olla sisällöltään ja muodoltaan sellaisia, että rakennusalaa tuntematon maallikkokin osaisi tulkita niitä. Herääkö sinulle ajatuksia kuntotarkastuksiin liittyen tai onko sinulla omakohtaista kokemusta tarkastuksista?

perjantai 16. syyskuuta 2016

#46: Vakuutusyhtiö välittää


Elämä jatkui muutaman päivän jotakuinkin normaalina. Asiat etenivät ja taloyhtiö yritti löytää urakoitsijaa remonttia varten. Me odottelimme lopullista vahinkoraporttia ja mietimme, mihin pääsisimme sijaiskodista muuttamaan. Oman asunnon vastiketta piti maksaa koko ajan normaalisti eikä äitiyspäivärahasta niin paljon ylimääräistä jäänyt, että sillä olisi mitä tahansa vuokraa maksanut.

Maanantaina 6.6. olin lasten kanssa Prismassa ruokaostoksilla puoli neljältä, kun puhelimeni soi. Vakuutuskäsittelijämme Tiia soitti erittäin kiukkuisen puhelun. Luurista alkoi kimakalla äänellä sellainen papatus, että meni hetki ennen kuin ymmärsin, kuka soittaa ja mitä asiaa koskee. Laskin punnitsemani banaanit kärryyn ja pyysin, että hän aloittaisi alusta hieman rauhallisemmin.

Tiia: ”Minulla on tässä kädessä nyt tämä vahinkoraportti, jonka mukaan putkessa ei ole mitään vikaa eikä taloyhtiön vakuutusyhtiö korvaa vahinkoa!”

Minä: ”Okei. Erikoista, sillä taloyhtiö tai me emme ole nähneet vielä koko raporttia. Onko kartoittaja laittanut sen suoraan teille?”

Tiia: ”Sillä ei ole väliä, mistä se on tullut. Väitätkö, että valehtelen? Tässä minulla on mustaa valkoisella! Väitätkö, ettei minulla ole tällaista paperia?”

Minä: ”Otetaas nyt ihan rauhallisesti. En väitä mitään vaan olen todella hämmentynyt, että raportti, jota koko taloyhtiö, me ja taloyhtiön vakuutusyhtiö odottaa kuin kuuta nousevaa, on toimitettu ensimmäisenä meidän omaan kotivakuutusyhtiöön, vaikkei kartoitusfirma edes tiedä omasta kotivakuutusyhtiöstämme mitään.”

Tiia: ”Väität, ettei tällaista raporttia ole vai? Tässä tämä on minun kädessäni ja tässä on päiväys toukokuun viimeinen päivä.”

Minä: ”En edelleenkään väitä, etteikö jotain raporttia voisi olla, mutta kuulen tästä nyt ensimmäistä kertaa ja olen ruokaostoksilla. Siis hetkonen, päiväys toukokuun puolella? Eihän se ole edes se lopullinen raportti, kun viimeinen tutkimus tehtiin 2.6. ja sitä raporttia tässä edelleen odotellaan. Ihan kuten olen teille viime viikolla ilmoittanut.”

Tiia: ”Tällainen raportti minulla nyt on ja tässä on ihan mustaa valkoisella. Sain sen nyt vasta käsiini, mutta päiväys on jo toukokuun puolella. Tämä tarkoittaa sitä, että sijaisasumisenne päättyy tähän.”

Minä: ”En tiedä, mikä raportti sinulla on. Olen toimittanut teille kaikki raportit, jotka olen käsiini saanut ja sopinut käsittelijänne kanssa, että saamme jäädä sijaisasuntoon, kunnes lopullinen raportti on valmis. Syy tulee olemaan joka tapauksessa sama eli varmasti sijaisasumisemme tulee sen jälkeen päättymään.”

Tiia: ”Kyllä, se päättyy tähän. Saatteko asunnon tänään tyhjäksi?”

Minä: ”Tänään?! Kello on puoli neljä, olen ruokakaupassa, meillä on vauva ja 2-vuotias lapsi eikä tietoa, mihin olemme menossa.”

Tiia: ”No saatte huomisaamuun asti aikaa. Puoleen päivään mennessä on asunnon oltava tyhjä.”

Tässä kohtaa minäkin hieman turhauduin vakuutusyhtiön huomaavaiseen ja lempeään otteeseen.

Minä: ”Aika kohtuutonta, mutta asia selvä. Emme ole saaneet korvauksia ajalta ennen sijaisasuntoa, missä vaiheessa saamme korvauksen niistä?”

Tiia: ”Oletko tosissasi? Odotatko meidän vielä maksavan teille jotain, vaikka olette luvatta asuneet jo yli viikon meidän piikkiin? Eiköhän se maksuvelvollisuus ole lähinnä toisin päin?”

Minä: ”Emme todellakaan ole asuneet luvatta vaan olen aktiivisesti ollut teihin yhteydessä ja tiedottanut tilanteestamme. Viime viikolla olen sopinut, että saamme lopulliseen raporttiin asti asua sijaisasunnossa eikä tuota lopullista raporttia ole kukaan vielä tehnyt. Millä tavoin perustelet sen, että aiempi oikeutemme korvaukseen olisi nyt jotenkin kadonnut?”

Tiia: ”Vai niin. Monestako päivästä aiot korvausta vaatia?”

Minä: ”Kaikista, jotka vahingon jälkeen asuimme tuttavien nurkissa. Ihan kuten meille aiemmin luvattiin.”

Tiia: ”Täällä näkyy, että olette muuttaneet sijaisasuntoon vasta 27.4. Minkä takia ette menneet heti, kun teille asuntoa tarjottiin?”

Minä: ”Kerroitte, että vaihtoehdot ovat toisessa kaupungissa ja viikkohinnat useita satasia. Yritimme alkuun löytää itse asuntoa ja kun lopulta sopivaa asuntoa meille tarjottiin, meni pari päivää, että saimme avaimet noudettua toisesta kaupungista. Korvaus tuttavien luona asumisesta on 5 euroa päivässä per henkilö. Sijaisasunto maksoi teille 80 euroa päivässä; näin ainakin väititte. Minun matikalla teille olisi ollut edullisempaa, jos olisimme olleet pidempäänkin tuttavien nurkissa.”

Tiia: ”Aha. Laitan korvauksen maksuun.”

Minä: ”Käsittelijänne kertoi viime viikolla, että myös muuttokustannuksista olemme oikeutettuja korvauksiin.”

Tiia ei meinannut enää saada henkeä: ”Siis mitä ihmeen muuttokustannuksiakin teille nyt sitten on syntynyt?”

Minä: ”Kuten jo aiemmin oli puhetta, jouduimme muuttamaan asuntoon lapsille sopivat sängyt, syöttötuolin ja muuta henkilökohtaista tavaraa. Voin kertoa, että tuollainen vauvaikäinen tarvitsee ihan vähän enemmän tavaraa mukaansa kuin aikuinen.”

Tiia: ”Laita nyt nämä kaikki vaatimuksesi tänne ja katson sitten, mitä niistä korvataan.”

Minä: ”Asia selvä. Heihe…” TUUT-TUUT-TUUT.

Siinä minä seisoin Prisman vihannesosastolla hölmistyneenä kuin lattialle vierinyt lanttu. Ihmisiä vilisi ohi, mutta minä möllötin paikoillani ja tuijotin tyhjyyteen. Kohta Ama repi hihasta ja ihmetteli, miksei mennä eteenpäin. Totesin, että ostetaan nyt vain nämä banaanit ja lähdetään sijaiskotiin. Ama ihmetteli, miksei osteta maitoa ja leipää ja tomaattia ja ruokaa ja rahkaa ja kaikkee mitä, kuten piti. Laahustin kohti kassoja ja vastasin, että meidän pitää pakata tänään ja miettiä, mihin muutamme. Elämä tuntui uskomattomalta: me ostimme ainoastaan remonttihuolista vapaan asunnon ja nyt minusta oli jo vakuutusyhtiönkin silmissä leivottu kusettaja sijaisasunnonvaltaaja.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

#45: Putkien koeponnistus vol. 2


Kesäkuun 2. päivän oli määrä olla päivä, joka sinetöisi arvuuttelun vahingon syystä.  Kerroin aiemmin, että uusi kartoittaja Pyry-Pekka ei ollut nähnyt alkuperäistä kartoitusraporttia. Unohdin mainita, että Pyry-Pekka kyllä luuli nähneensä: hän esitteli minulle minun ottamiani valokuvia, jotka olin heille toimittanut. Ihmetteli sitten, kun kerroin, ettei se ole heidän tekemänsä vahinkoraportti vaan minun heille laittamia kuvia.

Alkuviikon tapaamisessa Pyry-Pekka haastatteli minulta samoja kysymyksiä, joita minä olin yrittänyt selvittää heiltä aiemmin eli miten putki on tutkittu, kuka sen on tutkinut ja miksi kylppäriä oli purettu vain niin vähän. Kovasti hän ihmetteli saatua lausuntoa ja uutena tietona tuli hänelle sekin, että heidän omat miehensä siellä ovat työskennelleet tähän asti. Lisäksi Pyry-Pekka ihmetteli, ettei vakuutusyhtiö ole toimittanut omia tarkastajiaan meille lainkaan.

Putkien koeponnistus

Pyry-Pekan ehdotuksesta päätimme testata putket uudestaan. Torstaina 2.6. Pyry-Pekka, hallituksen puheenjohtaja, putkimies sekä minä olimme valmiina löytämään vesivahingolle todellisen syyn. Putkimies oli sama, joka oli tehnyt ponnistuksen edellisellä kerralla ja vähän ihmetteli, mitä hän siellä taas teki. Selosti kuitenkin kaikki työvaiheet, mitä hän teki ja aloitti paineistuskokeen. Hän pumppasi putkeen ilmaa 10 barin paineella. Paineistuskokeen oli tarkoitus paikallistaa mahdollinen vuotokohta. Ilma on vettä varmempi testauksessa, sillä ilma karkaa pienimmästäkin raosta.

Odottelimme ja ihmettelimme ja olin varma, että paine lähtee laskemaan. Vaan eipä tuo laskenut. Mitään vuotoa ei putkistossa paineistuksessa havaittu. Pyry-Pekka lupasi raportin alkuviikosta. Syyksi todettiin lämminvesivaraajan putkien läpivientien huono tiivistäminen ja varaajasta sihahtava ylipainevesi. Tuntui uskomattomalta, että se sai tapahtuneen kaltaisen ison vahingon aikaan ja että vuoto loppui juuri samaan aikaan, kun putket laitettiin umpeen. Mutta mitään muuta syytä ei ilmennyt.

Vahingosta vastuun ottava taho oli edelleen epäselvä. Taloyhtiössä vallitsi hieman taka-alalle väistyvä tunnelma, kun selvisi, että vahinko johtuu Myyntimiehen teettämästä huonosta remontista. Oli selvää, että vakuutusyhtiö ei lähtisi vahinkoa korvaamaan eikä kukaan muukaan ilmoittautunut vapaaehtoiseksi maksumieheksi. 


Otin lopulta yhteyttä Kiinteistöliittoon, josta tuli selkeät toimintaohjeet: taloyhtiö joutuu kustantamaan vastuulleen kuuluvat rakenteet kuntoon. Mikäli ilmenee, että vahinko on johtunut kylpyhuoneremontin yhteydessä tapahtuneesta virheestä, taloyhtiö voi periä kustannuksia osakkaalta eli tässä tapauksessa Myyntimieheltä, joka vastaa virheistä kaksi vuotta asuntokaupan jälkeen. Tieto oli huojentava. Vihdoin asiat etenisivät, kun taloyhtiö joutuu hoitamaan asian kuntoon. Mikään ei kuitenkaan kaatuisi taloyhtiön niskaan vaan maksumieheksi joutuisi huonon remontin teettänyt Myyntimies. Ja jos Myyntimies on toiminut oikein ja kaikki remonttiin liittyvä kestää päivänvalon, Myyntimies vapautuu vastuustaan ja voi periä korvauksia remontintekijältä.

Taas hetken aikaa tuntui siltä, että asiat järjestyvät. Ihan juhannukseksi emme kuitenkaan kotiin pääsisi. Mutta Jiillä oli alkamassa kesäloma juhannusviikolla ja saisimme viettää monta viikkoa yhdessä kesästä nauttien. Kotona remontti etenisi, me olisimme poissa jaloista ja ehkä hyvällä tuurilla viimeisen lomaviikon voisimme käyttää muuttopuuhiin. Ja mikä ihaninta: ehtisimme vielä kotiin nauttimaan kesästä ja omasta pihasta!

perjantai 2. syyskuuta 2016

#40: Vahinkoraportin jälkipyykkiä


Saamamme virallinen raportti oli ala-arvoinen. Olin yhteydessä niin vakuutusmeklariin, hallituksen puheenjohtajaan kuin Vahinkokartoitus X Oy:n Tikkuseen. Vaadin selvitystä Vahinkokartoitus X Oy:n toimintaan. Myös puheenjohtaja oli ehtinyt olla kartoitusfirmaan yhteydessä ja vaatinut kunnon raporttia. Otin esille yhteydenpidon Työnjohtajan kanssa, mikä oli täysin olematonta. Olin laittanut Työnjohtajalle sähköpostia 9., 10. ja 11.5. kysyen tai pyytäen lisätietoja tapauksestamme, mutta en saanut minkäänlaista vastausta. Puhelin ei yhteydenpitovälineenä toiminut sen paremmin, sillä se hälytti vain yksinään.


Olin lähestulkoon järkyttynyt siitä, että odotimme 1,5 kuukautta jotain tapahtuvaksi ja lopulta meillä oli käsissämme vain täysin ristiriitainen lausunto alkuperäiseen raporttiin nähden. Totesin, että alan ammattilaisena he varmasti ymmärtävät, että lausunto tulee aiheuttamaan useita vastuukysymyksiä taloyhtiössä vakuutusyhtiön peräännyttyä. Ihmettelin suuresti, että he tyytyivät toimittamaan muutaman rivin pituisen näkemyksensä ilman minkäänlaisia viittauksia todettuihin vahinkoihin eivätkä he toimittaneet tarkempaa dokumentointia tai valokuvia taloyhtiölle, vaikka sitä erikseen oli pyydetty.  

Pyysin, että he päivittävät raporttia vastaamaan taloyhtiön odotuksia ja toimittavat valokuvat yhtiön käyttöön mahdollisimman pian. Kerroin, että tarvitsemme koeponnistuksesta riittävät tiedot eli mitä toimenpiteitä, millä tavalla ja mille putkille niitä on tehty, jotta saamme asiaa vietyä eteenpäin. Toivoin, että raportista ilmenisi jotain konkreettisia havaintoja, jotka selittäisivät edes auttavasti, miten vahingon syystä on kymmenen ihmistä voinut niin perustellusti erehtyä. Purkutoimeksi ehdotettiin kylpyhuoneen purkua, mutta mitään kantaa ei otettu siihen, että alkuperäisen raportin mukaisesti kosteutta oli erityisen paljon kylpyhuoneesta ja keittiöstä täysin päinvastaisessa suunnassa eli ongelmakohdasta ”taaksepäin” ja myös keittiön kattoa piti purkaa.

Vajaasta raportista ei ollut mitään muuta iloa kuin järjetön määrä lisää selvitettävää, lisää kustannuksia ja oman vakuutusyhtiömme perääntyminen sijaisasunnon suhteen. Totesin Tikkuselle, että vaikka koko sirkuksesta ei kukaan elokuvaa tekisi ja sen myötä lunastaisi itselleen Oscaria (kts. #35), niin kyllä siitä värikkään kirjan saisi aikaan ainakin. Ja vaikkei kirjaakaan kukaan kirjoittaisi, niin jonkinlainen julkinen esiintulo varmasti olisi paikallaan, että jokainen vastaavaan tilanteeseen joutuva osaisi varautua.

Viikon kuluttua Työnjohtaja heräsi jostain kolostaan ja vastasi: ”Nyt on asiaan tullut niin paljon näkökulmia tehtyjen avauksien ja toimenpiteiden kautta, että ehdotan kokonaan uutta kartoitusta tilanteen selvittämiseksi perusteellisesti. Laitan meiltä kartoittajan (Tuomon) tekemään kokonaan uuden kartoituksen, tietenkin ilman veloitusta.”

Lisäksi Työnjohtaja vielä pahoitteli, että tilanne oli päässyt tähän pisteeseen. Hän oli elänyt siinä uskossa, että itse vuodon aiheuttaja oli löytynyt ja nyt hän oli saanut tämän ”mukavan” ilmoituksen, joka sotii täysin havaintoja vastaan. Hän vielä lisäsi, ettei lähde syyttelemään ketään virheellisestä / vajaasta informoinnista, vaan lupasi ottaa itse täyden vastuun selvityksen heikkoudesta. Hän lupasi, että Tuomo pääsee tekemään kartoituksen tiistaina 31.5. ja raportin saa seuraavana päivänä.

Olisin mielelläni kuullut, mitä uusia näkökulmia asiaan on tullut ja mikä oli tämä "mukava" ilmoitus, josta Työnjohtaja puhui. Laittamassani viestissä ei ollut mitään sellaista informaatiota, mitä ei yrityksellä olisi ollut tiedossaan huhtikuun alusta lähtien tai mitä ei olisi jo useamman henkilön kanssa käyty läpi. Kaikesta oli vielä sähköpostitkin tallessa. En edes halunnut tietää, ketä hän tarkoitti virheelliseen / vajaaseen informointiin viitatessaan. Totesin vielä, etten väitä, etteikö ongelma voisi olla pelkissä läpivienneissä, mutta jotain selittävää tekijää se tuekseen kaipaa. Ja ennen kaikkea asiallista raporttia. Työnjohtaja kaivautui jälleen piiloonsa eikä ottanut kysymyksiini mitään kantaa.

Keskustelin hallituksen muiden jäsenten kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että asiaa ei oikein mihinkään suuntaan saa ennen kuin on kunnon raportti käsillä. Näin ollen sovimme, että Vahinkokartoitus X Oy voi tulla tekemään uuden kartoituksen. Työnjohtajalta tuli lyhyt viesti, jossa hän kertoi, että kartoittaja pääsisi seuraavana maanantaina tulemaan. Kartoittaja, Pyry-Pekka (en tiedä, mitä Tuomolle kävi), soitti ja sovimme tapaamisen maanantaille 30.5.

#39: Virallista raporttia odotellessa


Jäimme odottamaan vielä virallista raporttia vahinkokartoituksesta. Väitetty syy tuntui edelleen uskomattomalta. Lausuntoa ihmettelivät kaikki, jotka olivat vahinkoa tutkineet. Perjantaina 20.5. valmennuskurssilla oli kertauspäivä. Laitoin aamulla viestin päivystävälle putkimiehelle, joka tulppasi putket vahingon tapahduttua. Kertauspäivä oli juuri päässyt vauhtiin, kun puhelimeni soi ja putkimies soitti.

Keskustelimme putkimiehen havainnosta vielä uudestaan ja kanta oli yhä edelleen sama, että vuoto oli selvästi havaittavissa ja yhtä selvästi havaitsimme vuodon loppuvan, kun putki tulpattiin kiinni. Putkimies todella ihmetteli Vahinkokartoitus X Oy:n antamaa lausuntoa. Iso osa kertauksesta meni asioita hoitaessa ja loppuaika päässä pyöri enemmän tiivistämättömät putkiläpiviennit kuin maakaari tai saantosuoja kaksoisluovutustilanteessa.

Jos oli sulattamista väitetyssä vahingon syyssä, niin ihmeteltävä riitti johtavan vahinkosaneerauksen ja korjausrakentamisen ammattilaisen toiminnassa ihan loppuun asti. Enkä tarkoita nyt alkuhässäkkää vaan toimintaa sen jälkeen, kun yritys ilmoitti halustaan tulla jatkamaan vahingonkartoittamista.

Toin Työnjohtajalle tiedoksi jo ensimmäisessä yhteydenotossani 4.4., että tilanteemme on äärimmäisen vaikea, kun perheessämme on kaksi ihan pientä lasta ja olimme siinä vaiheessa sinnitelleet jo viikonlopun ilman lämmintä vettä. Hommat tuli saada ehdottoman nopeasti eteenpäin.

Sain 11.5. sähköpostin, jossa Työnjohtaja kirjoitti alustavasti vahingon syystä ja perjantaina 13.5. tämä todettiin vielä putkimiehen toteuttaman koeponnistuksen avulla. Jäimme odottamaan raporttia, jotta asioita saadaan eteenpäin.

Meinasi mennä lounas väärään kurkkuun 19.5., kun näin, millaista raporttia olimme viikon saaneet odottaa ja vielä perään kysellä! Raportissa todettiin yhdellä lauseella sama asia, joka oli kirjoitettu sähköpostiin jo 11.5. Raportissa ei ollut päivämääriä, ei tarkempia tietoja toimenpiteen suorittamisesta tai suorittajasta, ei mitään kuvia. Kuvittelin asioihin perehtyneen ja niin erikoiseen lopputulokseen päätyneen asiantuntijan laativan kattavan raportin, jossa olisi otettu kantaa myös siihen, miten lopputulos voi olla niin ristiriitainen alkuun todetun epäilyn ja vahingon laajuuden suhteen. Mutta edessäni oli tyhjyyttään loistava A4, josta sai lyhyttä lausetta etsiä melkein suurennuslasin avulla.

Olin yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön. Kysyin, onko omasta vakuutuksestamme jotain hyötyä, jos taloyhtiön vakuutusyhtiö perääntyy. Käsittelijä totesi, että ei ole. Rakenteet kuuluvat taloyhtiölle ja jos taloyhtiön vakuutus ei niitä korvaa, ei oma kotivakuutuksemmekaan mitään korvaa. Lisäksi käsittelijä muistutti, että jos tilanne on tämä, että taloyhtiön vakuutusyhtiö perääntyy, myös kotivakuutusyhtiömme perääntyy. Se tarkoittaa sitä, että meidän tulee etsiä uusi asunto. Saimme kuitenkin aikaa sunnuntaihin asti eli kolme päivää. Ei minulla muuta ollutkaan mielessä viimeisenä viikonloppuna ennen pääsykokeita.

tiistai 23. elokuuta 2016

#31: Paluu sujuvaan arkeen – niin nopeasti kuin mahdollista


Vakuutusmeklarin ohjeiden mukaisesti otimme heti maanantaiaamuna yhteyttä vahinkokartoittajaan. En tavoittanut meklarin antamasta numerosta ketään, mutta laitoin henkilölle sähköpostia. Viikonlopusta selvittiin vielä kunnialla, mutta arjen pyörittäminen ilman lämmintä vettä Jiin ollessa töissä vaati selviytymistaitoja. Joko Olia kuvitteli, että äiti kaipaa lisää haasteita tai sitten silkasta ahdistuksesta vaahtosammutin ampui tavaraa vaippaansa siihen malliin, että poikkeuksetta pesuun meni koko neiti hentoa niskatukkaa myöten.


Kartoitusfirman slogan ”Paluu sujuvaan arkeen – niin nopeasti kuin mahdollista” jaksoi kuitenkin pitää himmeää toivonkipinää yllä. Odotin kartoittajan yhteydenottoa iltapäivään, mutta mitään ei kuulunut. Toiveikkuus muuttui jälleen astetta ahdistavammaksi ja yritin uudestaan soittaa kartoittajalle. Tällä kertaa yritys palkittiin ja henkilö vastasi. Kävin tilanteen läpi ja kartoittaja kysyi, milloin vahinkoa voisi tulla tutkimaan. Kerroin, että olemme ilman lämmintä vettä kahden pienen lapsen kanssa, joten toivotamme kartoittajan tervetulleeksi juuri niin nopeasti kuin mahdollista. Kartoittaja lupasi selvittää työtilannetta ja palata asiaan. Myöhemmin hän ilmoitti, että kartoittaja pääsisi heti seuraavana päivänä.

Tiistaina 5.4. kartoittaja Hasse kaartoi pihaan sovitusti. Kävin kuudetta kertaa tapahtunutta läpi samalla, kun tein Amalle ruokaa ja yritin syöttää Oliaa. Hasse mittaili ja teki omia tutkimuksiaan. Hän totesi, että vuoto näyttäisi olevan kuparisessa käyttövesiputkessa, joka sijaitsee välipohjarakenteessa kylpyhuoneen ja keittiön välissä. Tarkkaa syytä ja vuotokohtaa ei kuitenkaan pysty paikantamaan ilman rakenteiden avausta. Kylpyhuonetta joudutaan purkamaan ainakin lämminvesivaraajan ympäriltä. Hän lupasi kirjallisen raportin torstaihin mennessä.


Tiistai-iltana myös taloyhtiön vakuutusmeklari kävi paikan päällä. Kävimme tilannetta läpi ja hän oli samaa mieltä muiden asiantuntijoiden kanssa: putkivuoto ja näyttäisi menevän vakuutukseen muitta mutkitta. Ihmettelimme, miksi moista piti edes ääneen sanoa – tottakai tällainen menee vakuutukseen.

Meklari jutusteli niitä näitä asuntoon liittyen ja mietiskeli, että olikos se My-My-Mynttinen vai Myyntimies vai kukas tässä asui ennen. Totesimme, että sama mies. Meklari innostui kehumaan Myyntimiehen toimintaa: jämpti kaveri, joka hoiti remontit ja muut aina tyylikkäästi ja viimeisen päälle ammattilaisilla. Melkein teki mieli epäillä, että maksettu puheenvuoro, mutta nimen hakeminen keskustelun alussa oli varsin aidon kuuloista. 

Jäimme odottamaan kartoittajan kirjallista raporttia, minkä jälkeen sama yritys voisi jatkaa rakenteiden avaamista vahingon paikallistamiseksi. Raporttia ei torstaina kuulunut, joten perjantaina kyselin sen perään. Hasse lupasi raportin viikonlopuksi. Vaan ei kuulunut raporttia vielä viikonloppunakaan. Maanantaina uutta kyselyä raportin perään, ja niin sitä tulla tupsahti raportti sähköpostiini. Raportti ei uusia uutisia tuonut ja sovimme, että yritys tulisi vielä samalla viikolla jatkamaan asian selvittämistä.

Ote raportista

Seuraavana päivänä 12.4. Hasselta tuli tekstiviesti: "Valitettavasti emme tällä hetkellä voi ottaa uusia purku-/ saneerauskohteita työnalle. Ystävällisin terveisin Hasse Vahinkokartoitus X Oy:stä". Tekstiviesti oli todellinen isku vasten kasvoja. Vahingosta oli melkein kaksi viikkoa, mutta asia ei ollut kartoitusraporttia pidemmälle edennyt. Paluu sujuvaan arkeen – niin nopeasti kuin mahdollista, mutta ei nyt hyvä tavaton liian nopeasti.