#45: Putkien koeponnistus vol. 2

Kesäkuun 2. päivän oli määrä olla päivä, joka sinetöisi arvuuttelun vahingon syystä.  Kerroin aiemmin, että uusi kartoittaja Pyry-Pekka ei ollut nähnyt alkuperäistä kartoitusraporttia. Unohdin mainita, että Pyry-Pekka kyllä luuli nähneensä: hän esitteli minulle minun ottamiani valokuvia, jotka olin heille toimittanut. Ihmetteli sitten, kun kerroin, ettei se ole heidän tekemänsä vahinkoraportti vaan minun heille laittamia kuvia.

Alkuviikon tapaamisessa Pyry-Pekka haastatteli minulta samoja kysymyksiä, joita minä olin yrittänyt selvittää heiltä aiemmin eli miten putki on tutkittu, kuka sen on tutkinut ja miksi kylppäriä oli purettu vain niin vähän. Kovasti hän ihmetteli saatua lausuntoa ja uutena tietona tuli hänelle sekin, että heidän omat miehensä siellä ovat työskennelleet tähän asti. Lisäksi Pyry-Pekka ihmetteli, ettei vakuutusyhtiö ole toimittanut omia tarkastajiaan meille lainkaan.

Putkien koeponnistus

Pyry-Pekan ehdotuksesta päätimme testata putket uudestaan. Torstaina 2.6. Pyry-Pekka, hallituksen puheenjohtaja, putkimies sekä minä olimme valmiina löytämään vesivahingolle todellisen syyn. Putkimies oli sama, joka oli tehnyt ponnistuksen edellisellä kerralla ja vähän ihmetteli, mitä hän siellä taas teki. Selosti kuitenkin kaikki työvaiheet, mitä hän teki ja aloitti paineistuskokeen. Hän pumppasi putkeen ilmaa 10 barin paineella. Paineistuskokeen oli tarkoitus paikallistaa mahdollinen vuotokohta. Ilma on vettä varmempi testauksessa, sillä ilma karkaa pienimmästäkin raosta.

Odottelimme ja ihmettelimme ja olin varma, että paine lähtee laskemaan. Vaan eipä tuo laskenut. Mitään vuotoa ei putkistossa paineistuksessa havaittu. Pyry-Pekka lupasi raportin alkuviikosta. Syyksi todettiin lämminvesivaraajan putkien läpivientien huono tiivistäminen ja varaajasta sihahtava ylipainevesi. Tuntui uskomattomalta, että se sai tapahtuneen kaltaisen ison vahingon aikaan ja että vuoto loppui juuri samaan aikaan, kun putket laitettiin umpeen. Mutta mitään muuta syytä ei ilmennyt.

Vahingosta vastuun ottava taho oli edelleen epäselvä. Taloyhtiössä vallitsi hieman taka-alalle väistyvä tunnelma, kun selvisi, että vahinko johtuu Myyntimiehen teettämästä huonosta remontista. Oli selvää, että vakuutusyhtiö ei lähtisi vahinkoa korvaamaan eikä kukaan muukaan ilmoittautunut vapaaehtoiseksi maksumieheksi. 

Otin lopulta yhteyttä Kiinteistöliittoon, josta tuli selkeät toimintaohjeet: taloyhtiö joutuu kustantamaan vastuulleen kuuluvat rakenteet kuntoon. Mikäli ilmenee, että vahinko on johtunut kylpyhuoneremontin yhteydessä tapahtuneesta virheestä, taloyhtiö voi periä kustannuksia osakkaalta eli tässä tapauksessa Myyntimieheltä, joka vastaa virheistä kaksi vuotta asuntokaupan jälkeen. Tieto oli huojentava. Vihdoin asiat etenisivät, kun taloyhtiö joutuu hoitamaan asian kuntoon. Mikään ei kuitenkaan kaatuisi taloyhtiön niskaan vaan maksumieheksi joutuisi huonon remontin teettänyt Myyntimies. Ja jos Myyntimies on toiminut oikein ja kaikki remonttiin liittyvä kestää päivänvalon, Myyntimies vapautuu vastuustaan ja voi periä korvauksia remontintekijältä.

Taas hetken aikaa tuntui siltä, että asiat järjestyvät. Ihan juhannukseksi emme kuitenkaan kotiin pääsisi. Mutta Jiillä oli alkamassa kesäloma juhannusviikolla ja saisimme viettää monta viikkoa yhdessä kesästä nauttien. Kotona remontti etenisi, me olisimme poissa jaloista ja ehkä hyvällä tuurilla viimeisen lomaviikon voisimme käyttää muuttopuuhiin. Ja mikä ihaninta: ehtisimme vielä kotiin nauttimaan kesästä ja omasta pihasta!

#40: Vahinkoraportin jälkipyykkiä

Saamamme virallinen raportti oli ala-arvoinen. Olin yhteydessä niin vakuutusmeklariin, hallituksen puheenjohtajaan kuin Vahinkokartoitus X Oy:n Tikkuseen. Vaadin selvitystä Vahinkokartoitus X Oy:n toimintaan. Myös puheenjohtaja oli ehtinyt olla kartoitusfirmaan yhteydessä ja vaatinut kunnon raporttia. Otin esille yhteydenpidon Työnjohtajan kanssa, mikä oli täysin olematonta. Olin laittanut Työnjohtajalle sähköpostia 9., 10. ja 11.5. kysyen tai pyytäen lisätietoja tapauksestamme, mutta en saanut minkäänlaista vastausta. Puhelin ei yhteydenpitovälineenä toiminut sen paremmin, sillä se hälytti vain yksinään.

Olin lähestulkoon järkyttynyt siitä, että odotimme 1,5 kuukautta jotain tapahtuvaksi ja lopulta meillä oli käsissämme vain täysin ristiriitainen lausunto alkuperäiseen raporttiin nähden. Totesin, että alan ammattilaisena he varmasti ymmärtävät, että lausunto tulee aiheuttamaan useita vastuukysymyksiä taloyhtiössä vakuutusyhtiön peräännyttyä. Ihmettelin suuresti, että he tyytyivät toimittamaan muutaman rivin pituisen näkemyksensä ilman minkäänlaisia viittauksia todettuihin vahinkoihin eivätkä he toimittaneet tarkempaa dokumentointia tai valokuvia taloyhtiölle, vaikka sitä erikseen oli pyydetty.  

Pyysin, että he päivittävät raporttia vastaamaan taloyhtiön odotuksia ja toimittavat valokuvat yhtiön käyttöön mahdollisimman pian. Kerroin, että tarvitsemme koeponnistuksesta riittävät tiedot eli mitä toimenpiteitä, millä tavalla ja mille putkille niitä on tehty, jotta saamme asiaa vietyä eteenpäin. Toivoin, että raportista ilmenisi jotain konkreettisia havaintoja, jotka selittäisivät edes auttavasti, miten vahingon syystä on kymmenen ihmistä voinut niin perustellusti erehtyä. Purkutoimeksi ehdotettiin kylpyhuoneen purkua, mutta mitään kantaa ei otettu siihen, että alkuperäisen raportin mukaisesti kosteutta oli erityisen paljon kylpyhuoneesta ja keittiöstä täysin päinvastaisessa suunnassa eli ongelmakohdasta ”taaksepäin” ja myös keittiön kattoa piti purkaa.

Vajaasta raportista ei ollut mitään muuta iloa kuin järjetön määrä lisää selvitettävää, lisää kustannuksia ja oman vakuutusyhtiömme perääntyminen sijaisasunnon suhteen. Totesin Tikkuselle, että vaikka koko sirkuksesta ei kukaan elokuvaa tekisi ja sen myötä lunastaisi itselleen Oscaria (kts. #35), niin kyllä siitä värikkään kirjan saisi aikaan ainakin. Ja vaikkei kirjaakaan kukaan kirjoittaisi, niin jonkinlainen julkinen esiintulo varmasti olisi paikallaan, että jokainen vastaavaan tilanteeseen joutuva osaisi varautua.

Viikon kuluttua Työnjohtaja heräsi jostain kolostaan ja vastasi: ”Nyt on asiaan tullut niin paljon näkökulmia tehtyjen avauksien ja toimenpiteiden kautta, että ehdotan kokonaan uutta kartoitusta tilanteen selvittämiseksi perusteellisesti. Laitan meiltä kartoittajan (Tuomon) tekemään kokonaan uuden kartoituksen, tietenkin ilman veloitusta.”

Lisäksi Työnjohtaja vielä pahoitteli, että tilanne oli päässyt tähän pisteeseen. Hän oli elänyt siinä uskossa, että itse vuodon aiheuttaja oli löytynyt ja nyt hän oli saanut tämän ”mukavan” ilmoituksen, joka sotii täysin havaintoja vastaan. Hän vielä lisäsi, ettei lähde syyttelemään ketään virheellisestä / vajaasta informoinnista, vaan lupasi ottaa itse täyden vastuun selvityksen heikkoudesta. Hän lupasi, että Tuomo pääsee tekemään kartoituksen tiistaina 31.5. ja raportin saa seuraavana päivänä.

Olisin mielelläni kuullut, mitä uusia näkökulmia asiaan on tullut ja mikä oli tämä "mukava" ilmoitus, josta Työnjohtaja puhui. Laittamassani viestissä ei ollut mitään sellaista informaatiota, mitä ei yrityksellä olisi ollut tiedossaan huhtikuun alusta lähtien tai mitä ei olisi jo useamman henkilön kanssa käyty läpi. Kaikesta oli vielä sähköpostitkin tallessa. En edes halunnut tietää, ketä hän tarkoitti virheelliseen / vajaaseen informointiin viitatessaan. Totesin vielä, etten väitä, etteikö ongelma voisi olla pelkissä läpivienneissä, mutta jotain selittävää tekijää se tuekseen kaipaa. Ja ennen kaikkea asiallista raporttia. Työnjohtaja kaivautui jälleen piiloonsa eikä ottanut kysymyksiini mitään kantaa.

Keskustelin hallituksen muiden jäsenten kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että asiaa ei oikein mihinkään suuntaan saa ennen kuin on kunnon raportti käsillä. Näin ollen sovimme, että Vahinkokartoitus X Oy voi tulla tekemään uuden kartoituksen. Työnjohtajalta tuli lyhyt viesti, jossa hän kertoi, että kartoittaja pääsisi seuraavana maanantaina tulemaan. Kartoittaja, Pyry-Pekka (en tiedä, mitä Tuomolle kävi), soitti ja sovimme tapaamisen maanantaille 30.5.

#38: Perjantai 13. päivä

Vahinkokartoitus X Oy piikkasi kylpyhuoneen lattiaa vahinkoalueelta kolme päivää. Perjantaina 13. päivä oli tarkoitus tehdä putkille koeponnistus, jolloin putken vuotokohta selviäisi. Sen jälkeen selviäisi vahingon koko laajuus, kuivatustarve sekä jonkinlainen aikatauluarvio kotiin pääsylle. Jussi ja Jarmo arvelivat remontin valmistumisen menevän juhannukseen. Laskeskelin, että siihen on 1,5 kuukautta. Kesää olisi kuitenkin vielä mukavasti jäljellä juhannuksen jälkeenkin.

Olin hyväksynyt, että yliopiston opiskelupaikka jää minulla suurella todennäköisyydellä tänä vuonna haaveeksi. En kuitenkaan luovuttanut kokonaan ja Jii tsemppasi yrittämään parhaani kaikesta huolimatta. Aikaa pääsykokeeseen oli jäljellä kaksi viikkoa. Päätin, että se riittäisi. Jos luen erittäin tehokkaasti, minulla on vielä pieni mahdollisuus. Päätin, että perjantaina 13. päivä aloitan loppukirin: varasin heti aamuksi hierojan ja hierojalta minun oli tarkoitus mennä kirjastoon lukemaan. Lukuaikaa oli takana yli kuukausi, mutta olin ensimmäistä kertaa pääsemässä kirjastoon lukemaan.

Sain läheisiltäni syntymäpäivälahjaksi viiden kerran hierontalahjakortin. Hierojalla käynti tuli tarpeeseen. Olin niin jumissa ja kasaan käpristynyt, että suoristusta olisi myöhemmin joutunut kokeilemaan todennäköisesti katujyrällä. Hierojalta lähtiessäni askel oli kevyt ja hypähtelin hyvillä mielin kohti kirjastoa. Hieronta sai veren kiertämään ja koko maailman näytti kirkkaammalta.

Matkalla vakuutusmeklari soitti. Koeponnistus putkille oli tehty ja putket olivat kunnossa. Mitään putkivuotoa ei ollut. Vesivahingon syyksi todettiin seinä-lattialiitoksen välinen sauma, johon on silikonit jätetty vetämättä sekä tiivistämättömät putkiläpiviennit lämminvesivaraajalle. En voinut uskoa korviani.

Kukaan ei ottanut kantaa siihen, mistä vesi oli saumaan ja läpivienteihin päässyt. Lämminvesivaraajasta kyllä puuttui ylipaineen poistovesiletku. Kerran päivässä sihahtava ylipainevesi oli kuitenkin niin vähäistä, että vahingon laajuus huomioon ottaen selitys tuntui uskomattomalta. Varaaja aloitti lämmittämisen kello 23, jolloin ylipainevettä tuli, jos tuli. Suurin osa vedestä valui kaadon myötä lattiakaivoon, joka oli seinästä ja putkiläpivienneistä täysin päinvastaisessa suunnassa.

Kaiken lisäksi lopputulokseen olivat päätyneet kaksi keittiötä kerrostaloon purkamaan tulossa ollutta kaveria, jotka tunnissa totesivat rakenteita avaamatta, että vahinko on lämminvesivaraajan tiivistämättömissä läpivienneissä. Tuntui uskomattomalta, että tätä oli odotettu puolitoista kuukautta.

En voinut käsittää, mikä laukaisi vuodon aprillipäivänä niin, että huomatessani vahingon päivällä kello 14 vettä valui jatkuvana helminauhana pitkin keittiön kaappeja lattialle asti ja valumajälkiä oli näkyvissä useita. Varaajan viimeisimmästä sihahduksesta oli kulunut 15 tuntia. Varaajan alapuoli ja putket olivat havainnon aikana kuivat. Vettä valui alakerrassa koko ajan havainnosta siihen asti, kunnes putkimies tulppasi varaajan syöttöputken keittiössä ja lämmin vesi laitettiin poikki. Valuminen loppui siihen. Nyt minun haluttiin uskovan, ettei putkessa kuitenkaan ollut mitään vikaa.

Vahinkopäivänä vahinkoa tutkivat päivystävä putkimies, saneerausyrityksessä asiantuntijana toimiva kaverimme sekä naapuritalon LVI-insinööri. Jokainen totesi kylpyhuoneen ja varaajan putkien olevan kuivat eikä ongelman katsottu johtuvan lämminvesivaraajasta tai kylpyhuoneesta. Samaan lopputulokseen tulivat tiistaina 5.4. myös Vahinkokartoitus X Oy:n Hasse sekä vakuutusmeklarimme.

Tästä se lähti...

..ja tämän se sai aikaan..

..ja tämän..

..ja tämän.

Vakuutusmeklari oli ehtinyt kääntää kelkkansa 1,5 kuukauden aikana. Aiemmasta poiketen hän piti vahingon syytä nyt vesiselvänä. Hän oli sitä mieltä, että vahinko on alkanut muuttomme jälkeen. Meillä käydessään meklari ei ollut ihan varma, kuka asunnossa oli meitä ennen asunut. Nyt hän piti kuitenkin hyvin todennäköisenä, että meillä on lapsiperheenä ollut varmasti täysin erilaiset vedenkäyttötottumukset kuin asunnossa aiemmin asuneella Myyntimiehellä. Olin kuullut lyhyen ajan sisään niin uskomattomia asioita ja käänteitä, että en jaksanut enää edes yllättyä. Totesin välinpitämättömästi, että voin vannoa, että asunnossa on muuttomme jälkeen käytetty vettä huomattavasti aiempaa vähemmän.

Ensinnäkin kylpyhuone oli sen saastaisuuden ja rikkinäisen suihkun takia käyttämättä yli kaksi viikkoa. Toisen kaksiviikkoisen aikaiset suihkukäynnit oli laskettavissa yhden käden sormilla. Kysyessäni Myyntimieheltä, miten vastikkeeseen sisältyvä vesi oli heillä riittänyt, Myyntimies mainosti, että aina erinomaisesti, vaikka teini on suihkutellut toisinaan viisikin kertaa päivässä. Vakuutusmeklari oli silti sitä mieltä, että varmasti olemme lämmintä vettä lotranneet enemmän kuin Myyntimies. Hän naureskeli, että heillä ainakin pestiin vauvojen pyllyt lämpimällä vedellä vauvojen ollessa pieniä, mutta ei tietysti tiedä meidän tapojamme. Suljin puhelimen.

Kahden viikon lopputsemppi lukemiseen valui jälleen viemäriin. Raahustin kirjaston sijaan takaisin sijaiskotiin kertomaan Jiille tuoreimmat uutiset. Kartoituksen lopputulos tarkoitti sitä, että taloyhtiön vakuutusyhtiö perääntyy ohjuksen tavoin takavasemmalle. Vakuutusyhtiö ei vastaa huonosti toteutetun remontin aiheuttamista vahingoista. Kukapa niistä nyt haluaisi vastata?