#42: Tutkimista toistamiseen

Toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin ja mietimme, että voisimme ehkä muuttaa asumaan siskoni mökille. Sijaiskodin sijainti kolmannessa kerroksessa oli sekä raskasta että vaarallista. Jouduin kantamaan lapset ja tavarat aina erikseen kerroksesta toiseen enkä kymmenistä ravaamisista huolimatta koskaan keksinyt, mikä on turvallisin ratkaisu: lapset odottavat ylhäällä ja tavarat alhaalla, jolloin riskinä on, että lapset keksivät asunnossa jotain tai tulevat rappusia omatoimisesti alaspäin vai lapset odottavat alhaalla, jolloin lapset lähtevät oma-aloitteisesti ulos tai lähtevät kiipeämään rappusia perääni.

Talossa leijuva tupakansavu oli kaiken lisäksi joka soluun tunkeutuvaa. En ole herkkä hajuille enkä muista koskaan häiriintyneeni tupakansavustakaan, mutta tämä oli jotain käsittämätöntä. Haju tunkeutui asuntoon asti ja leijaili nenään joka kulman takana. Rapussa ilma oli niin tunkkainen, että hengittäminen teki tiukkaa. Lisäksi haju tarttui kaikkeen. Vaunumme alkoivat haista niin tupakalle, että äitini kysyi yhtenä päivänä puistossamme ollessa, että missä ihmeessä vaunujen kanssa on käyty. Tupakankatku leijaili vaunuista, kun vain kävelinkin ohi.

Soitin vakuutusyhtiöömme ja kysyin, onko jotain rajoituksia, jos asunnon sijaan vuokraamme ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetun vapaa-ajan asunnon. Oma käsittelijämme ei ollut paikalla, mutta hyvin ystävällinen nuori mies neuvoi minua. Hän kertoi, ettei estettä tälle ole. Kerroin samalla, että asunnossamme tehdään uusi kartoitus seuraavalla viikolla ja toimitan heille lopullisen raportin heti, kun saan sen käsiini. Sovimme käsittelijän kanssa, että olemme uuteen raporttiin asti sijaisasunnossa.

Kysyin samalla korvauksesta, joka meille piti maksaa ajalta ennen sijaisasunnon saantia. Mies totesi, että sen voi maksaa vaikka heti. Hän kysyi, tuliko meille muuttokustannuksia ja kerroin, että muutimme tavarat omalla autolla. Hän kertoi, että niin kilometreistä kuin ajastakin voi saada korvausta, joten hän ehdotti, että ne maksettaisiin kaikki samalla. Olin ymmärtänyt, että kustannuksia korvataan vain esimerkiksi muuttofirman tai vuokrapakettiauton käytöstä, mutta oli erittäin iloinen yllätys kuulla, että myös omasta ajasta ja kilometreistä sai korvausta.

Maanantaina Pyry-Pekka saapui sovitusti kartoittamaan vahinkoa. Kävin ties monettako kertaa koko kuvion läpi. Pyry-Pekka totesi enempiä tutkimuksia tekemättä, että vahingon täytyy olla putkessa. Kerroin, että samaa mieltä ovat kaikki muut paitsi hänen edustamansa kartoitusfirma. Pyry-Pekka ihmetteli tismalleen samoja asioita kuin me itsekin.

Hän ei ollut nähnyt alkuperäistä raporttia eikä tiennyt tilanteestamme mitään, mikä oli ehkä loppupeleissä ihan hyvä. Tosin hän ei tiennyt edes, ketä meillä oli viimeksi käynyt eikä asia meinannut ratketa useallakaan puhelulla. Huolestuin jo tosissani, etteivät Jussi ja Jarmo edes olleet koko yrityksestä, mutta lopulta löysin Pyry-Pekalle heidän nimensä ja hän sai puhelimen päähän jonkun, joka kaverit tunsi. Pyry-Pekka ehdotti, että putket koeponnistettaisiin uudestaan. Koeponnistus sovittiin torstaille 2.6. ja tällä kertaa halusin ehdottomasti olla itse mukana.

#41: Kuka kantaa vastuun?

Tyylikkäästi vuonna 2011 remontoitu kylpyhuone osoittautui varsinaiseksi tyylinäytteeksi. Myös Myyntimiehen rehellisyys osoittautui olevan vertaansa vailla. Purkutöiden aikana selvisi, että kylpyhuoneen remontti tarkoitti ainoastaan uusien laattojen asentamista vanhojen päälle. Tyylikkäiden kaakeleiden alla oli siis alkuperäinen kylpyhuone sellaisenaan. Kaakeleiden alle oli asennettu 1-komponenttinen vesieriste, joita oli alkuperäinen mukaan lukien nyt kaksi – mikä on ehdottomasti hyvän rakennustavan vastaista. Selvisi sekin, miksi lattialämmitys tuntui niin heikolta, vaikka paahtoi lähes täysillä: alkuperäinen lattialämmitys yritti pitää lämpöä yllä yhden betonivalun ja kahden kaakelikerroksen läpi. 

Pyysin Myyntimieheltä remonttiin liittyviä papereita nähtäväksi. Hän kertoi, että kaikki paperit on toimitettu taloyhtiölle ja niitä on kysyttävä sieltä. Käännyin puheenjohtajan ja naapureiden puoleen, mutta mitään dokumentteja remonttia koskien ei löytynyt. Yksi naapuri muisteli, että remontti on tehty 2009-2010. Totesin hänen sekoittavan asiat, koska meidän asunnon remontti oli tehty 2011. Naapuri kertoi, että lämminvesivaraaja on laitettu paikoilleen alkuvuodesta 2010 ja tämä tehtiin remontin aikana. Varaajan vaihdosta löytyi taloyhtiöltä dokumentit.

Soitin epäuskoisena Myyntimiehelle, joka myönsi, että varaaja vaihdettiin remontin yhteydessä. Ihmettelin, kun ei mene nyt yksiin meille myydyn remonttivuoden 2011 kanssa. Mutta sehän on tullut selväksi jo moneen kertaan, että aika vierii ja eihän tuollaiset vuosiluvut nyt välttämättä niin kirkkaasti jää mieleen. Ja jos nyt vuosi sinne tai tänne, niin mitä väliä. Kerroin, että taloyhtiöltä ei löydy papereita remontista, mihin Myyntimies totesi, että taloyhtiö on ne sitten hukannut.

Myyntimies piti väitteitä huonosti tehdystä remontista naurettavina. Kylpyhuone oli tehty niin ammattitaidolla ja ”by the book” kuin vain voi. Varaajan takaa puuttui sauma, koska varaaja oli asennettu paikalle ennen saumausta. Puuttuva sauma ei kuitenkaan mitenkään voi aiheuttaa mitään vesivahinkoa, sillä sauma päästää vettä läpi muutenkin. Lisäksi taloyhtiö oli valvonut vesieristeen, mikä käy ilmi siitä, että taloyhtiö oli korvannut Myyntimiehelle vesieristeen hinnan. Jos jotain läpivientejä oli tiivistämättä, niin ne menevät taloyhtiön piikkiin. 

By the book -tehty saunan laatoitus ja panelointi

Myyntimies toisteli moneen kertaan, että hän tai me emme tässä tapauksessa maksumiehiksi joudu. Joko kaikki menee vakuutukseen tai sitten taloyhtiölle. Hän oli kuulemma keskustellut myös vakuutusmeklarimme ja kylpyhuoneen remontoineen kaverinsa kanssa. He tiesivät myös, ettei tämä Myyntimiehen niskaan kaadu mitenkään.

Myös minä sain kunnian jutella remonttimiehen kanssa. Hän kertoi, että taloyhtiössä on ollut useampia vesivahinkoja ja naapurit ovat nyt kyllästyneet maksamaan niitä. Sillä tätä vahinkoa yritetään työntää Myyntimiehen tai meidän maksettavaksi. Kysyin, kuka vesieristeen on tehnyt, mutta remonttimies ei suoraan muistanut, että oliko kyseisessä projektissa mukana appiukko vai naapurin Kake, molempia hän on käyttänyt. Päteviä kavereita molemmat ja sertifikaatit on taloyhtiölle toimitettu. Kyselin jotain dokumentteja remontin tekijältä ja hän lupasi kaivaa niitä kirjanpidosta ja toimittaa minulle sähköpostilla. Mihin lie bittiavaruuteen kadonnut tuo posti, kun ei se perille ole löytänyt vieläkään.

Olin kurkkuani myöten täynnä Myyntimiehen tempauksia. Vaikka tiesin, millaisesta myyntimiehestä oli kyse, en olisi ikinä uskonut, kuinka häikäilemätön ja vastuuta väistelevä ihminen voi halutessaan olla. Ja jos vielä ventovieraalle voi sitä ollakin, mutta että tutulle. Maailmassa on näköjään monta ihmeellistä asiaa. Ihmeellinen oli myös lyhyt hetki, jolloin luulin Myyntimieheltä löytyvän oikeasti empatiaa meitä kohtaan. Se oli yksi puhelu, jossa kerroin, että koko kylpyhuone menee uusiksi. Myyntimies lähestulkoon kiljahti kauhuissaan ja totesi: ”Mikä sääli!!!” Pidätin hengitystä; sanoiko hän todella sääli? Myyntimies jatkoi: ”Mikä uskomattoman iso sääli, että minun ajatuksella suunnittelemani kylpyhuone ja huolella valitsemani kaakelit rikotaan!”

#40: Vahinkoraportin jälkipyykkiä

Saamamme virallinen raportti oli ala-arvoinen. Olin yhteydessä niin vakuutusmeklariin, hallituksen puheenjohtajaan kuin Vahinkokartoitus X Oy:n Tikkuseen. Vaadin selvitystä Vahinkokartoitus X Oy:n toimintaan. Myös puheenjohtaja oli ehtinyt olla kartoitusfirmaan yhteydessä ja vaatinut kunnon raporttia. Otin esille yhteydenpidon Työnjohtajan kanssa, mikä oli täysin olematonta. Olin laittanut Työnjohtajalle sähköpostia 9., 10. ja 11.5. kysyen tai pyytäen lisätietoja tapauksestamme, mutta en saanut minkäänlaista vastausta. Puhelin ei yhteydenpitovälineenä toiminut sen paremmin, sillä se hälytti vain yksinään.

Olin lähestulkoon järkyttynyt siitä, että odotimme 1,5 kuukautta jotain tapahtuvaksi ja lopulta meillä oli käsissämme vain täysin ristiriitainen lausunto alkuperäiseen raporttiin nähden. Totesin, että alan ammattilaisena he varmasti ymmärtävät, että lausunto tulee aiheuttamaan useita vastuukysymyksiä taloyhtiössä vakuutusyhtiön peräännyttyä. Ihmettelin suuresti, että he tyytyivät toimittamaan muutaman rivin pituisen näkemyksensä ilman minkäänlaisia viittauksia todettuihin vahinkoihin eivätkä he toimittaneet tarkempaa dokumentointia tai valokuvia taloyhtiölle, vaikka sitä erikseen oli pyydetty.  

Pyysin, että he päivittävät raporttia vastaamaan taloyhtiön odotuksia ja toimittavat valokuvat yhtiön käyttöön mahdollisimman pian. Kerroin, että tarvitsemme koeponnistuksesta riittävät tiedot eli mitä toimenpiteitä, millä tavalla ja mille putkille niitä on tehty, jotta saamme asiaa vietyä eteenpäin. Toivoin, että raportista ilmenisi jotain konkreettisia havaintoja, jotka selittäisivät edes auttavasti, miten vahingon syystä on kymmenen ihmistä voinut niin perustellusti erehtyä. Purkutoimeksi ehdotettiin kylpyhuoneen purkua, mutta mitään kantaa ei otettu siihen, että alkuperäisen raportin mukaisesti kosteutta oli erityisen paljon kylpyhuoneesta ja keittiöstä täysin päinvastaisessa suunnassa eli ongelmakohdasta ”taaksepäin” ja myös keittiön kattoa piti purkaa.

Vajaasta raportista ei ollut mitään muuta iloa kuin järjetön määrä lisää selvitettävää, lisää kustannuksia ja oman vakuutusyhtiömme perääntyminen sijaisasunnon suhteen. Totesin Tikkuselle, että vaikka koko sirkuksesta ei kukaan elokuvaa tekisi ja sen myötä lunastaisi itselleen Oscaria (kts. #35), niin kyllä siitä värikkään kirjan saisi aikaan ainakin. Ja vaikkei kirjaakaan kukaan kirjoittaisi, niin jonkinlainen julkinen esiintulo varmasti olisi paikallaan, että jokainen vastaavaan tilanteeseen joutuva osaisi varautua.

Viikon kuluttua Työnjohtaja heräsi jostain kolostaan ja vastasi: ”Nyt on asiaan tullut niin paljon näkökulmia tehtyjen avauksien ja toimenpiteiden kautta, että ehdotan kokonaan uutta kartoitusta tilanteen selvittämiseksi perusteellisesti. Laitan meiltä kartoittajan (Tuomon) tekemään kokonaan uuden kartoituksen, tietenkin ilman veloitusta.”

Lisäksi Työnjohtaja vielä pahoitteli, että tilanne oli päässyt tähän pisteeseen. Hän oli elänyt siinä uskossa, että itse vuodon aiheuttaja oli löytynyt ja nyt hän oli saanut tämän ”mukavan” ilmoituksen, joka sotii täysin havaintoja vastaan. Hän vielä lisäsi, ettei lähde syyttelemään ketään virheellisestä / vajaasta informoinnista, vaan lupasi ottaa itse täyden vastuun selvityksen heikkoudesta. Hän lupasi, että Tuomo pääsee tekemään kartoituksen tiistaina 31.5. ja raportin saa seuraavana päivänä.

Olisin mielelläni kuullut, mitä uusia näkökulmia asiaan on tullut ja mikä oli tämä "mukava" ilmoitus, josta Työnjohtaja puhui. Laittamassani viestissä ei ollut mitään sellaista informaatiota, mitä ei yrityksellä olisi ollut tiedossaan huhtikuun alusta lähtien tai mitä ei olisi jo useamman henkilön kanssa käyty läpi. Kaikesta oli vielä sähköpostitkin tallessa. En edes halunnut tietää, ketä hän tarkoitti virheelliseen / vajaaseen informointiin viitatessaan. Totesin vielä, etten väitä, etteikö ongelma voisi olla pelkissä läpivienneissä, mutta jotain selittävää tekijää se tuekseen kaipaa. Ja ennen kaikkea asiallista raporttia. Työnjohtaja kaivautui jälleen piiloonsa eikä ottanut kysymyksiini mitään kantaa.

Keskustelin hallituksen muiden jäsenten kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että asiaa ei oikein mihinkään suuntaan saa ennen kuin on kunnon raportti käsillä. Näin ollen sovimme, että Vahinkokartoitus X Oy voi tulla tekemään uuden kartoituksen. Työnjohtajalta tuli lyhyt viesti, jossa hän kertoi, että kartoittaja pääsisi seuraavana maanantaina tulemaan. Kartoittaja, Pyry-Pekka (en tiedä, mitä Tuomolle kävi), soitti ja sovimme tapaamisen maanantaille 30.5.

#39: Virallista raporttia odotellessa

Jäimme odottamaan vielä virallista raporttia vahinkokartoituksesta. Väitetty syy tuntui edelleen uskomattomalta. Lausuntoa ihmettelivät kaikki, jotka olivat vahinkoa tutkineet. Perjantaina 20.5. valmennuskurssilla oli kertauspäivä. Laitoin aamulla viestin päivystävälle putkimiehelle, joka tulppasi putket vahingon tapahduttua. Kertauspäivä oli juuri päässyt vauhtiin, kun puhelimeni soi ja putkimies soitti.

Keskustelimme putkimiehen havainnosta vielä uudestaan ja kanta oli yhä edelleen sama, että vuoto oli selvästi havaittavissa ja yhtä selvästi havaitsimme vuodon loppuvan, kun putki tulpattiin kiinni. Putkimies todella ihmetteli Vahinkokartoitus X Oy:n antamaa lausuntoa. Iso osa kertauksesta meni asioita hoitaessa ja loppuaika päässä pyöri enemmän tiivistämättömät putkiläpiviennit kuin maakaari tai saantosuoja kaksoisluovutustilanteessa.

Jos oli sulattamista väitetyssä vahingon syyssä, niin ihmeteltävä riitti johtavan vahinkosaneerauksen ja korjausrakentamisen ammattilaisen toiminnassa ihan loppuun asti. Enkä tarkoita nyt alkuhässäkkää vaan toimintaa sen jälkeen, kun yritys ilmoitti halustaan tulla jatkamaan vahingonkartoittamista.

Toin Työnjohtajalle tiedoksi jo ensimmäisessä yhteydenotossani 4.4., että tilanteemme on äärimmäisen vaikea, kun perheessämme on kaksi ihan pientä lasta ja olimme siinä vaiheessa sinnitelleet jo viikonlopun ilman lämmintä vettä. Hommat tuli saada ehdottoman nopeasti eteenpäin.

Sain 11.5. sähköpostin, jossa Työnjohtaja kirjoitti alustavasti vahingon syystä ja perjantaina 13.5. tämä todettiin vielä putkimiehen toteuttaman koeponnistuksen avulla. Jäimme odottamaan raporttia, jotta asioita saadaan eteenpäin.

Meinasi mennä lounas väärään kurkkuun 19.5., kun näin, millaista raporttia olimme viikon saaneet odottaa ja vielä perään kysellä! Raportissa todettiin yhdellä lauseella sama asia, joka oli kirjoitettu sähköpostiin jo 11.5. Raportissa ei ollut päivämääriä, ei tarkempia tietoja toimenpiteen suorittamisesta tai suorittajasta, ei mitään kuvia. Kuvittelin asioihin perehtyneen ja niin erikoiseen lopputulokseen päätyneen asiantuntijan laativan kattavan raportin, jossa olisi otettu kantaa myös siihen, miten lopputulos voi olla niin ristiriitainen alkuun todetun epäilyn ja vahingon laajuuden suhteen. Mutta edessäni oli tyhjyyttään loistava A4, josta sai lyhyttä lausetta etsiä melkein suurennuslasin avulla.

Olin yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön. Kysyin, onko omasta vakuutuksestamme jotain hyötyä, jos taloyhtiön vakuutusyhtiö perääntyy. Käsittelijä totesi, että ei ole. Rakenteet kuuluvat taloyhtiölle ja jos taloyhtiön vakuutus ei niitä korvaa, ei oma kotivakuutuksemmekaan mitään korvaa. Lisäksi käsittelijä muistutti, että jos tilanne on tämä, että taloyhtiön vakuutusyhtiö perääntyy, myös kotivakuutusyhtiömme perääntyy. Se tarkoittaa sitä, että meidän tulee etsiä uusi asunto. Saimme kuitenkin aikaa sunnuntaihin asti eli kolme päivää. Ei minulla muuta ollutkaan mielessä viimeisenä viikonloppuna ennen pääsykokeita.

#38: Perjantai 13. päivä

Vahinkokartoitus X Oy piikkasi kylpyhuoneen lattiaa vahinkoalueelta kolme päivää. Perjantaina 13. päivä oli tarkoitus tehdä putkille koeponnistus, jolloin putken vuotokohta selviäisi. Sen jälkeen selviäisi vahingon koko laajuus, kuivatustarve sekä jonkinlainen aikatauluarvio kotiin pääsylle. Jussi ja Jarmo arvelivat remontin valmistumisen menevän juhannukseen. Laskeskelin, että siihen on 1,5 kuukautta. Kesää olisi kuitenkin vielä mukavasti jäljellä juhannuksen jälkeenkin.

Olin hyväksynyt, että yliopiston opiskelupaikka jää minulla suurella todennäköisyydellä tänä vuonna haaveeksi. En kuitenkaan luovuttanut kokonaan ja Jii tsemppasi yrittämään parhaani kaikesta huolimatta. Aikaa pääsykokeeseen oli jäljellä kaksi viikkoa. Päätin, että se riittäisi. Jos luen erittäin tehokkaasti, minulla on vielä pieni mahdollisuus. Päätin, että perjantaina 13. päivä aloitan loppukirin: varasin heti aamuksi hierojan ja hierojalta minun oli tarkoitus mennä kirjastoon lukemaan. Lukuaikaa oli takana yli kuukausi, mutta olin ensimmäistä kertaa pääsemässä kirjastoon lukemaan.

Sain läheisiltäni syntymäpäivälahjaksi viiden kerran hierontalahjakortin. Hierojalla käynti tuli tarpeeseen. Olin niin jumissa ja kasaan käpristynyt, että suoristusta olisi myöhemmin joutunut kokeilemaan todennäköisesti katujyrällä. Hierojalta lähtiessäni askel oli kevyt ja hypähtelin hyvillä mielin kohti kirjastoa. Hieronta sai veren kiertämään ja koko maailman näytti kirkkaammalta.

Matkalla vakuutusmeklari soitti. Koeponnistus putkille oli tehty ja putket olivat kunnossa. Mitään putkivuotoa ei ollut. Vesivahingon syyksi todettiin seinä-lattialiitoksen välinen sauma, johon on silikonit jätetty vetämättä sekä tiivistämättömät putkiläpiviennit lämminvesivaraajalle. En voinut uskoa korviani.

Kukaan ei ottanut kantaa siihen, mistä vesi oli saumaan ja läpivienteihin päässyt. Lämminvesivaraajasta kyllä puuttui ylipaineen poistovesiletku. Kerran päivässä sihahtava ylipainevesi oli kuitenkin niin vähäistä, että vahingon laajuus huomioon ottaen selitys tuntui uskomattomalta. Varaaja aloitti lämmittämisen kello 23, jolloin ylipainevettä tuli, jos tuli. Suurin osa vedestä valui kaadon myötä lattiakaivoon, joka oli seinästä ja putkiläpivienneistä täysin päinvastaisessa suunnassa.

Kaiken lisäksi lopputulokseen olivat päätyneet kaksi keittiötä kerrostaloon purkamaan tulossa ollutta kaveria, jotka tunnissa totesivat rakenteita avaamatta, että vahinko on lämminvesivaraajan tiivistämättömissä läpivienneissä. Tuntui uskomattomalta, että tätä oli odotettu puolitoista kuukautta.

En voinut käsittää, mikä laukaisi vuodon aprillipäivänä niin, että huomatessani vahingon päivällä kello 14 vettä valui jatkuvana helminauhana pitkin keittiön kaappeja lattialle asti ja valumajälkiä oli näkyvissä useita. Varaajan viimeisimmästä sihahduksesta oli kulunut 15 tuntia. Varaajan alapuoli ja putket olivat havainnon aikana kuivat. Vettä valui alakerrassa koko ajan havainnosta siihen asti, kunnes putkimies tulppasi varaajan syöttöputken keittiössä ja lämmin vesi laitettiin poikki. Valuminen loppui siihen. Nyt minun haluttiin uskovan, ettei putkessa kuitenkaan ollut mitään vikaa.

Vahinkopäivänä vahinkoa tutkivat päivystävä putkimies, saneerausyrityksessä asiantuntijana toimiva kaverimme sekä naapuritalon LVI-insinööri. Jokainen totesi kylpyhuoneen ja varaajan putkien olevan kuivat eikä ongelman katsottu johtuvan lämminvesivaraajasta tai kylpyhuoneesta. Samaan lopputulokseen tulivat tiistaina 5.4. myös Vahinkokartoitus X Oy:n Hasse sekä vakuutusmeklarimme.

Tästä se lähti...

..ja tämän se sai aikaan..

..ja tämän..

..ja tämän.

Vakuutusmeklari oli ehtinyt kääntää kelkkansa 1,5 kuukauden aikana. Aiemmasta poiketen hän piti vahingon syytä nyt vesiselvänä. Hän oli sitä mieltä, että vahinko on alkanut muuttomme jälkeen. Meillä käydessään meklari ei ollut ihan varma, kuka asunnossa oli meitä ennen asunut. Nyt hän piti kuitenkin hyvin todennäköisenä, että meillä on lapsiperheenä ollut varmasti täysin erilaiset vedenkäyttötottumukset kuin asunnossa aiemmin asuneella Myyntimiehellä. Olin kuullut lyhyen ajan sisään niin uskomattomia asioita ja käänteitä, että en jaksanut enää edes yllättyä. Totesin välinpitämättömästi, että voin vannoa, että asunnossa on muuttomme jälkeen käytetty vettä huomattavasti aiempaa vähemmän.

Ensinnäkin kylpyhuone oli sen saastaisuuden ja rikkinäisen suihkun takia käyttämättä yli kaksi viikkoa. Toisen kaksiviikkoisen aikaiset suihkukäynnit oli laskettavissa yhden käden sormilla. Kysyessäni Myyntimieheltä, miten vastikkeeseen sisältyvä vesi oli heillä riittänyt, Myyntimies mainosti, että aina erinomaisesti, vaikka teini on suihkutellut toisinaan viisikin kertaa päivässä. Vakuutusmeklari oli silti sitä mieltä, että varmasti olemme lämmintä vettä lotranneet enemmän kuin Myyntimies. Hän naureskeli, että heillä ainakin pestiin vauvojen pyllyt lämpimällä vedellä vauvojen ollessa pieniä, mutta ei tietysti tiedä meidän tapojamme. Suljin puhelimen.

Kahden viikon lopputsemppi lukemiseen valui jälleen viemäriin. Raahustin kirjaston sijaan takaisin sijaiskotiin kertomaan Jiille tuoreimmat uutiset. Kartoituksen lopputulos tarkoitti sitä, että taloyhtiön vakuutusyhtiö perääntyy ohjuksen tavoin takavasemmalle. Vakuutusyhtiö ei vastaa huonosti toteutetun remontin aiheuttamista vahingoista. Kukapa niistä nyt haluaisi vastata?