#169: Erilainen juhannus

Kun päätös erilaisesta juhannuksesta oli tehty, piti enää päättää, mitä tehdään. Mietimme isän mökille menoa, mutta sinne oli menossa jo sen kokoinen jengi, että tilaa olisi ollut vain telttamajoituksessa eikä se erityisemmin houkutellut. Mietimme myös Ässän mökille menoa, mutta sinne olivat menossa Ässä, äiti, heidän ystävänsä Sanne sekä neljä koiraa. Mieliin hiipi jälleen uhkakuva kylmästä säästä: vaikka mökki iso onkin, voisi saman katon alla hääriä vähän turhan paljon jalkapareja (15 😃) miellyttävän tunnelman ylläpitämiseksi. Aloimme pohtia kaupunkijuhannuksen viettoa.

Olen kerran viettänyt juhannusta kaupungissa. Se oli 16-kesäisenä, kun edelliskesänä äiti oli vielä tukasta raahaten pakottanut mökille. Juhannus meni itkun ja kiukun vallassa, kun ”kaikki elämä jäi stadiin ja multa meni koko loppuelämä ohi”. Seuraavan kesänä äiti heltyi ja sain jäädä parhaan ystäväni Kirsin kanssa kotiin. Intoa puhkuen lähdimme viettämään juhannusta kaupunkiin, joka oli aivan autio. Ketään ei ollut missään ja vietimme keskenämme yhden elämämme tylsimmän viikonlopun. Tuon viikonlopun jälkeen päätin, etten koskaan enää jää juhannuksena kaupunkiin.

Maailma on kuitenkin muuttunut ja perheen myötä sitä odottaa juhannukseltakin vähän eri asioita kuin teini-iässä. Ama ilmoitti vahvaksi toiveekseen nähdä kokon, joten päätimme, että selvitämme missä pääsemme katsomaan kokkoa ja muu juhannus rakentuu sen ympärille.

Aloittelimme aaton rauhallisesti kotona ja lounaan jälkeen lähdimme Helsingin keskustaan. Lähdimme julkisilla liikenteeseen ja suuntasimme kohti Allas Sea Poolia, joka on merikylpylä Helsingin Kauppatorin kupeessa. Juhannuksen kunniaksi Altaalle oli vapaa pääsy kello 14-17. Pohdin mahdollista väenpaljoutta, mutta tuumasin, että eihän juhannuksena kaupungissa juurikaan ole porukkaa, joten tuskin on Altaallakaan. No, joko olin väärässä kaupungissa juhannusta viettävien lukumäärän suhteen tai sitten joka ikinen kaupunkiin jäänyt oli löytänyt tiensä Altaalle.

Altaan edustalla kiemurteli satojen metrien jono, joka ei tuntunut liikkuvan mihinkään. Tuuli yltyi ja epäonneksemme jonon päälle ilmestyi tumma pilvi, joka piti huolen, ettei kukaan kuollut nestehukkaan jonottaessaan. Meinasimme jo luovuttaa, kunnes jono nytkähti liikkeelle ja useita ihmisiä pääsi sisään. Pian eteneminen tyssäsi ja Altaan henkilökuntaan kuulunut mies kuulutti, että Allas Sea Pool on täynnä ja jonottaminen voi kestää. Mietimme uudestaan luovuttamista, mutta vaihtoehto ei enää vartin matelemisen jälkeen tuntunut kivalta.

Allas Sea Pool

Jonotimme lopulta reilu puoli tuntia, ja Amakin sopivasti nukahti rattaisiin juuri ennen sisäänpääsyä. Aman nukkuessa ihmettelimme väen paljoutta ja katselimme ympärillemme sen, minkä ihmismassasta läpi näki. Pukuhuoneet olivat aivan täynnä ja oma jononsa oli niihinkin. Monen muun tavoin vaihdoimme lopulta uikkarit WC:ssä ja peseydyimme naisten ja miesten yhteiskäyttöisissä suihkukopeissa. Kuin sattumalta onnistuimme saamaan säilytyslokeron tavaroillemme.

Pian pääsimme pulahtamaan altaaseen. Aurinko paistoi, mutta ilma oli viileä. Lilluimme täpötäydessä lastenaltaassa hetken, kunnes päätimme tehdä tilaa seuraaville. Saunaan oli oma jononsa, joten sauna jäi meiltä kokeilematta kokonaan. Allas oli ehdottomasti käymisen arvoinen paikka ja vähemmällä ihmismäärällä varmasti vielä nautinnollisempi. Ihmismäärä ei meitä kuitenkaan harmittanut vaan meno sopi kaupunkijuhannukseen täydellisesti. Paikalla oli DJ soittamassa musiikkia ja kaikilla oli hyvä fiilis. Pulikoinnin jälkeen kävimme keskustassa syömässä ja jatkoimme junalla matkaa siirtolapuutarhalle, jossa Jiin mummi oli viettämässä juhannusta.

Siirtolapuutarhalla ihmettelimme hetken aikaa juhannusjuhlia ja lapset leikkivät alueen leikkipaikalla. Pian kello tuli yhdeksän ja oli aika siirtyä kokkopaikalle, jonne saapui myös Jiin kaveri Ensio lastensa kanssa. Siirtolapuutarhalla järjestetään joka vuosi juhannusjuhlat, mutta me emme ole koskaan olleet mukana. Juhlat olivat alkaneet kuudelta lipunnostolla ja yhteislaululla, jossa olisi ollut kiva olla mukana. Pääsimme kuitenkin näkemään kokon alkusytyttämisestä aina loppuhiillokseen asti. Kokon jälkeen istuskelimme vielä mökin terassilla koko porukalla lasten leikkejä seuraten.  

Ama keräsi minulle juhannuskimpun

Vähän ennen puolta yötä hoidimme lasten iltatoimet ja pakkasimme heidät rattaisiin nukkumaan. Lähdimme rauhallisessa juhannusyössä suunnistamaan kohti kotia. Erilainen juhannus jännitti, mutta oli ihana lopulta kaatua sänkyyn onnellisena ja todeta, että juhannusaatto oli kaikkinensa oikein onnistunut.