#168: Juhannussuunnitelmia

Ihanaa juhannusviikonloppua kaikille lukijoille! Toivottavasti juhannus sujui mukavasti ja olo on rentoutunut. Meidän juhannukseen kuului paljon uusia asioita. Olemme perinteisesti viettäneet juhannukset mökillä (#51). 

Reissut ovat olleet poikkeuksetta mahtavia ja juhannusta odottaa jo monta viikkoa etukäteen, kun mieliin hiipii nuo keskikesän tunnelmat ja muistot, jotka juhannukseemme kuuluvat. Täydellinen hiljaisuus, jota kuunnellessa huomaa, kuinka luonto ei todellakaan ole hiljainen: kymmenet linnut visertävät puiden siimeksessä, tuuli havisuttaa puiden lehtiä, järven kimmeltävät aallot liplattavat rantakiviin ja hetkittäin kauempana kukkuu käki. Juhannusperinteisiimme ovat kuuluneet päivällä rentouttava saunominen ja illalla juhannusaterian valmistaminen nuotion äärellä. Aattona on usein ajettu veneellä mökkisaarelle vievän sillan kupeeseen, jossa paikalliset sytyttävät suuren kokon. Kokkoa on mahtava seurata veneestä, kun aallot liplattavat veneen kylkeen ja rannassa kokko ritisee, rätisee ja paukkuu mahtavuuttaan.

Vielä edellisviikkoon asti oli sanomattakin selvää, että suuntaamme torstaina töiden jälkeen mökille. Sääennusteet maalailivat monta viikkoa uhkakuvia kylmästä juhannussäästä, mutta nekään eivät suunnitelmia muuttaneet. Viikkoa ennen lähtöä Jii tuumasi yhtenä iltana, että pitäisikö sitä tänä vuonna tehdä jotain muuta. Hätkähdin ajatusta ja olin ihmeissäni. Mielessä pyöri edellä kuvaamani mökkijuhannuksen mahtavuus ja idea tuntui käsittämättömältä – mitä voisi juhannukselta muuta toivoa?

Jiin ehdotus ja entisestään kylmempää ja märempää lupaava sääennuste tunkeutuivat ajatuksiini tuon tuosta. Muistin juhannuksen parin vuoden takaa, jolloin oli todella kylmä. Koko porukka yritti viihtyä koko juhannuksen pienessä erämökissä. Ruokaa saadakseen oli lämmitettävä puolikkaan mökin kokoinen hella ja lämpötila mökissä kohosi taivaisiin. Huussimatka sateen kasteleman metsän poikki oli tuskainen ja jääkylmässä huussissa kököttäminen kokemus, jota ei ainakaan lämmöllä muistele. Jos jotain hyvää, niin hyttysiä ei ollut, kun olivat kai jäätyneet pystyyn heti toukkavaiheen jälkeen.

Mietin kylmää ja märkää juhannusta kahden pienen kanssa. Aman ehkä saisi pysymään mökissä piirtelyn ja pelailun voimin, mutta Olia ei jaksa kauan yhteen domino-peliin keskittyä ennen kuin alkavat palikat sinkoilla niin, että jokaisen peli-ilo on menetetty. Näin Olian epävakaat askeleet epätasaisessa maastossa ja jatkuvat kompastelut litimärkien saniaisten sekaan. Vaihtovaatteiden ja -kenkien tarve olisi valtava eikä juhannus mökillä tuntunut enää yhtään niin houkuttelevalta.

Päätös erilaisesta juhannuksesta oli äärimmäisen vaikea. En yleensä välitä sääennustuksista – usein olemme ennusteita uhmaten tehneet jotain mitä oli suunniteltukin ja päätös on ollut loistava. Jos ennusteet eivät pitäisi paikkaansa ja juhannus olisi vertaansa vailla, tuntuisi mökkimatkan siirtäminen typerältä. Mutta jos ennusteet pitäisivät paikkansa, olisi mökille lähteminen tuskaista eikä lainkaan nautinnollista. Pohdimme ja keskustelimme ja muutama päivä ennen suunniteltua lähtöä teimme päätöksen: tänä vuonna vietämme erilaisen juhannuksen.