#172: Matkapäiväkirja: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Yksi työtehtävistäni on vierailla uusilla asiakkaillamme tietyn ajan kuluessa asiakkuuden alkamisesta. Äitiyslomani aikana ei kukaan ollut näitä käyntejä tehnyt, joten tammikuussa töihin palatessani sain käteeni listan, jossa oli toistakymmentä uutta asiakasta, jotka odottivat käyntiäni. Huomasin, että moni asiakkaista on Länsi-Suomen alueella ja päätin tehdä pidemmän reissun, jonka aikana kävisin tapaamassa mahdollisimman monta samalla alueella vaikuttavaa asiakastamme.

Olin koko kevään suunnitellut matkaa ja startti piti olla keskiviikkoaamuna 24.5. Suuntana piti olla Jyväskylä ja sieltä matkan oli määrä jatkua mökillemme. Reissu oli kokonaisuudessaan ehditty lyödä lukkoon, kun saimme kutsun Jiin siskon Leean 50-vuotisjuhlille Itä-Suomeen. Juhlat olisivat suunnitellun mökkiviikonlopun lauantaina. Emme tienneet tarkalleen, missä Leea asui, mutta ajattelimme kyläilyn sopivan viikonlopulle mökkeilystä huolimatta.

Viikkoa ennen reissua selvitimme tarkemmin Leean asuinpaikkaa. Olimme jostain syystä sijoittaneet hänen uuden kotipaikkansa Keski-Suomen korkeudelle itärajan tuntumaan, mutta karttaohjelma kertoi karua kieltään: matka mökiltä juhliin kestäisi ilman pysähdyksiä lähes viisi tuntia. Joutuisimme lähtemään lauantaina kukonlaulun aikaan, sillä lasten kanssa matkustaessa pysähdyksiä on pakko muutama varata. Homma tuntui mahdottomalta ottaen huomioon, että koko mökki pitäisi saada lähtökuntoon samana aamuna.

Päätimme, että muutamme suunnitelmaa ja lähdemme Leean luokse mökiltä jo perjantai-iltana. Laittaisimme mökin kuntoon illan aikana ja pakkaisimme lapset nukkuvalmiina autoon. Voisimme ajella rauhassa kohti itärajaa lasten nukkuessa yöunia takapenkillä. Jiin vanhemmat olivat vuokranneet huoneiston läheltä juhlapaikkaa ja laittaisivat kaikki valmiiksi niin, että pääsisimme suoraan nukkumaan saapuessamme paikalle. Aamulla he voisivat valvoa lasten kanssa ja me saisimme nukkua vähän pidempään.

Kiireistä johtuen pakkaaminen jäi edelliseen päivään. Tein ensin pitkän päivän töissä ja illansuussa aloin muiden askareiden ohessa laittaa tavaroita kasaan. Lievä paniikki alkoi iskeä, kun yritin päässä järkeillä, mitä kaikkea nelihenkinen perhe tarvitsee mukaan 2,5 viikon matkalle, johon kuuluu niin mökkeilyä, syntymäpäiväjuhlia, asiakastapaamisia, messuedustamista, illallisgaalaa ja autossa istumista yli 1 500 kilometrin verran.

Kun lapset oli saatu nukkumaan, oli tarkoitus hoitaa pakkaaminen loppuun, jotta aamulla pääsemme heti kahdeksan jälkeen lähtemään. Kävelin lastenhuoneesta alakertaan ja tunsin itseni aivan järkyttävän väsyneeksi. Pakkaamisen ajatteleminen tuntui mahdottomalta ja itse pakkaaminen vielä mahdottomammalta. Seisoin keittiön ovella ja mietin, että maksaisin mitä vain, jos saisin vain istahtaa sohvalle ja levähtää.

Punnitsin vaihtoehtoja: 1) Pakkaamme epätoivoisesti yömyöhään, lähdemme aamulla väsyneinä, käyn asiakkaalla ja jatkamme mökille, jossa olemme illalla perillä. Huonolla tuurilla hella ei lähde vetämään ja palelemme ulkona, kun mökki täyttyy savusta. Nukkumaanmeno on kaukainen haave, kun täytyy yrittää tuulettaa mökkiä. On valittava, yritetäänkö savustusta uudelleen vai tyydytäänkö kylmään mökkiin. Helatorstain voisimme nautiskella mökkielämästä, kunnes perjantaina alkaisimme pikkuhiljaa siivoilla ja yötä vasten lähtisimme ajelemaan pikkuteitä kohti itärajaa jatkuvan hirvivaara-alueen keskellä. TAI 2) Rojahdan sohvalle, johon todennäköisesti nukahdan vartissa. Lähden seuraavana päivänä rauhassa yksin ajelemaan Jyväskylään ja illalla takaisin. Voimme käyttää pakkaamiseen koko helatorstain sekä perjantain ja lähteä lauantaina puolenpäivän jälkeen ajamaan Leean luokse, jonne meiltä on puolentoista tunnin matka. Voimme pukea synttärivaatteet jo kotona eikä pakkaamisessa tarvitse miettiä mökkiolosuhteita lainkaan. Tein päätöksen aika nopeasti. Enää piti syöttää ajatus Jiille.

Jii hämmästyi ajatusta yhtä paljon kuin minä hänen ajatustaan juhannuksesta (#168), mutta asiaa ei tarvinnut moneen kertaan perustella. Järkisyyt puolsivat niin paljon lähdön siirtämistä, että asia oli sillä selvä. Hautauduin sohvatyynyjen väliin ja nukahdin ennen kuin ehdin katsoa, mitä laatua TV olisi sille illalle tarjonnut.