Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

#165: Viikonloppu yhtä juhlaa



Kulunut viikonloppu on ollut juhlantäyteinen. Perjantaina oli Jiin syntymäpäivä. Jii täytti 32 vuotta. Omat synttärini olivat vappuaattona ja mittariin tuli sama luku. Meillä on siis tasan 12 päivää ikäeroa. Voi kuulostaa merkityksettömän pieneltä, mutta mahdollisissa ristiriitatilanteissa se on usein keskustelun päättävä argumentti: ”Hei, kumpi meistä on vanhempi ja tietää todennäköisesti tästäkin asiasta elämänkokemuksensa perusteella enemmän?” 😃 Nämä 12 päivää ovat muodostuneet jo vähän vitsiksi meidän kesken.

Omat juhlani sujuivat rauhallisesti perhepiirissä. Ainoat toiveeni oli viettää aikaa rakkaiden kanssa ja saada Ässä-siskon leipoma kakku. Molemmat toiveeni toteutuivat, kun lähdimme vapun viettoon äidin luokse ja seuraan liittyivät vielä Ässä, isäni sekä Zara-sisko. Ama ja Ässä leipoivat ihanan perinteisen mansikkakakun ja päivä oli täydellinen. Jäimme vielä äidin luokse yöksi ja ihanaa yhdessäoloa oli aina seuraavaan aamuun asti, kun Ässäkin koirineen majoittui äidin nurkkiin. Vappupäivänä järjestimme vappubrunssin kotona ja pari ystäväperhettä tuli kylään. Koko vappu oli erityisen onnistunut. 

Vappugrillailut ja synttärikakku: 


Vappubrunssi: 


Kuluneella viikolla äiti kysyi lapsia yökylään perjantaiksi, joten puitteet Jiin synttärijuhlille olivat erinomaiset. Vanhuudesta, väsymyksestä ja loppuviikon omasta heikosta olosta johtuen synttärijuhlinta jäi kuitenkin kokonaan väliin. Ilta meni käytännössä kokonaan kotona viikkosiivousta tehden. Loppuillasta valmistin kuitenkin vielä synttäri-illallisen sankarille ja siinäpä se juhlapäivä meni. Mikä onnenpotku se nuorempana olikaan, jos virallinen synttäripäivä sattui osumaan viikonloppuun. Itselläni ei tosin tätä ongelmaa ole koskaan ollut, kun vapun ansiosta synttäripäivää seuraavan päivän on aina saanut levätä. 

Jiin synttäri-illallinen: parsacarbonara, grillijuusto rucolalla ja balsamicolla, mutakakku vaniljajäätelöllä

  





















Lauantaina söimme rauhassa aamupalan ja lähdimme hakemaan lapsia äidin luota. Pikaisen lounaan jälkeen lähdimme kummipoikamme Aaron synttärijuhlille. Aaro on syntynyt samana päivänä kuin Jii eli 12.5. Synttärit järjestettiin HopLopissa discoteemalla. Ideana HopLop-synttärit ovat mielestäni loistavat. Ainakin huomattavasti terveellisemmän oloinen vaihtoehto kuin omasta lapsuudesta tutut Mc Donald’s -synttärit.

Itseäni hämmästytti synttärivaihtoehtojen epäterveellinen tarjoilu, joka on kaiken lisäksi pakollinen osa juhlintaa. Juhlien järjestäjän on ostettava osallistujille tarjoilu, mutta vaihtoehdot ovat pelkkää rasvaa ja sokeria: popcornia, mehua, karkkia, jäätelöä, nakkeja, ranskalaisia, nuggetteja. Joku vaihtoehto sisälsi sentään lisäksi hedelmiäkin. Onneksi monituntinen riehuminen sentään vähän kompensoi tilannetta. Tarjoiluvaihtoehdot ovat mielestäni tarjontaan nähden myös todella hintavat. Kate on niiden osalta ainakin HopLopilla kunnossa.

HopLop-synttärit voisivat olla omien lastenkin kohdalla varteenotettava vaihtoehto, jos tarjoiluihin tulee jossain kohtaa monipuolisuutta. Aaron juhlat olivat kuitenkin vieraan näkökulmasta onnistuneet ja oli ihana nähdä kummipoika elementissään seikkailuratoja pitkin viilettäessään. Jii lähti kesken juhlien pelaamaan ja jäin ”yksin” lasten kanssa. Täytyy sanoa, että muutama tunti 1- ja 3-vuotiaiden perässä puuskuttamista kävi kyllä vuoden urheilusuorituksesta. Aivan uskomatonta, miten sadasosasekunnissa voi hukata lapsen sinne vaahtomuovien valtakuntaan. Ja kohta se jo juokseekin täysin vastakkaisesta suunnasta syliin iloinen puna poskillaan ja häviää yhtä nopeasti toiseen suuntaan.

Synttäreiden jälkeen jatkoin lasten kanssa äidin luokse, jossa grillasimme ja jäimme lopulta taas vaihteeksi äidin luokse yöksi. Jii lähti pelin jälkeen kotiin saunomaan ja pelaamaan pleikkaria muutaman kaverin kanssa synttäreitään juhlistaen. Nyt olemme taas koko porukalla äidin luona valmiina juhlistamaan äitienpäivää.

Nyt on myös aika sulkea kone. Ama ilmoitti, että tämä ei ole mikään äitienpäivä, jos vain teen töitä. Selitin, etten tee töitä vaan kirjoitan blogia. Aman ilme kertoi kuitenkin kaiken: lapsen silmissä on ihan sama mitä koneella teen, se on hänen huomiostaan pois. Lasteni ansiosta olen äiti ja tänään sitä juhlitaan, joten nyt keskitytään olennaiseen. Huomenna vähän enemmän ajatuksia äitiydestä ja tunnelmia tästä päivästä. Aurinkoista äitienpäivää kaikille äideille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti