Mistä Home Story kertoo?

Blogi alkoi mietteistäni kahden pienen lapsen äitinä, kun vesivahinko ajoi perheemme pois juuri ostetusta asunnosta. Miten vauvaperheen arki sujui vieraissa nurkissa, miten remontti eteni (ja mitä kävi, kun se ei edennyt) ja minkälaisia asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon vastaavassa tilanteessa? Vahinko on korjattu, mutta story goes on...

Ensimmäiset tekstit kertovat unelma-asunnon löytämisestä, asuntokaupoista ja elämästä muuton jälkeen. Tekstistä 29 eteenpäin käsitellään vesivahinkoa ja sen kartoittamista. Tekstistä 54 päästään vahingon korjaamiseen, joka päättyy tekstiin 92, kun urakoitsija jättää avaimet pöydälle. Sen jälkeen (kuten jo vaihtelevasti aiemminkin) käsitellään sekalaisesti vikalistakorjauksia, ongelmia taloyhtiön kanssa, riitaa asunnonmyyjän kanssa ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Tervetuloa mukaan! :)

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

#145: Verkko kiristyy


Tarina jäi eilen jännittävään kohtaan. Jos edellinen teksti on vielä lukematta, suosittelen aloittamaan sen lukemisella.

Nimet ja yhteystiedot olivat selvillä, joten puhelinlinjat kuumiksi. Maurin yhteystiedot aiheuttivat hieman hämmennystä, sillä hänen nimellään löytyi yksi ainoa numero ja sekin niin kaukana pohjoisessa, että ehdin jo ihmetellä tiedon paikkansa pitävyyttä. Enkä suotta. Linjan päässä vastasi sen verran paksua lapin murretta vääntänyt vanhempi mies, että hetkittäin (okei, enimmän aikaa) meillä oli erittäin suuria vaikeuksia ymmärtää toisiamme. Kerroin etsiväni Mauria ja ensimmäiset viisi minuuttia ymmärsin, että olin tavoittanut Maurin isän. Kun kesken puhelun mies alkoi huutaa puhelimessa Tapiota ja haloota, olin aivan pihalla. Minulle ei selvinnyt, kuka oli Tapio, mutta kiukkuisena mies toisti, ettei nyt osunut oikeaan ja aina välillä tuli taas Tapio ja erinäisiä Suomen paikkakuntia. Kiitin puhelusta ja suljin puhelimen.


Orastanut innostukseni koki kolauksen. Nielin pettymyksen ja päätin, että seuraava numero kehiin ja kohti uusia pettymyksiä. Tavoitin puheenjohtajana toimineen Matin, joka osoittautui etsimäkseni henkilöksi. Matti oli oikein ystävällinen ja vaikutti juuri niin säntilliseltä herrasmieheltä kuin arkistojen perusteella olin arvellut. Matilla oli terävä muisti, joka osoittautui taloyhtiön kannalta erittäin positiiviseksi. Matilla ei ollut mitään käsitystä Myyntimiehen teettämästä remontista. Hallitus ei ollut käsitellyt asiaa millään tasolla eikä remonttia ollut kukaan valvonut, kun ei siitä kukaan tiennyt. Remontteja oli tehty jo paljon aiemmin ja muutamaa vuotta aiemmin oli tehty laaja kuntotutkimus kylpyhuoneisiin, joten rakennustapa ja alkuperäinen vesieristys oli varmuudella tiedossa. Matti vielä painokkaasti totesi, ettei ikinä olisi antanut lupaa tehdä remonttia vanhan kylpyhuoneen päälle, jos tällaista olisi esitetty.

Matti kertoi Myyntimiehen toimintatavoista yhtiössä noin muutenkin, mutta mitään uutta noissa tavoissa ei minulle enää ollut. Loppuun Matti totesi, että ei kyllä hämmästy näitä Myyntimiehen väitteitä ja vastuunpakoilua, sillä kyseisen herran tuntien kuuluu nimenomaan tyyliin. Matti lupasi vielä käydä vanhoja arkistojaan läpi, jos jotain löytyisi, vaikka painottikin, että kaikki materiaali on jätetty yhtiölle. Annoin sähköpostiosoitteeni, johon Matti viikonlopun aikana kirjoitti vielä kirjallisesti kaiken edellä mainitun – ja vähän enemmänkin.

Viikonloppuna keskustelin Kallen kanssa, joka totesi Myyntimiehen väitteisiin lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Tuulesta temmattuja joka ikinen”. Maanantaina tavoitin lopulta vielä oikean Maurin ja myös Niinan, joilla ei sen enempää ollut tietoa Myyntimiehen remontista tai sitä valvoneesta taloyhtiön edustajasta. Mielipide kyseisen herran toimintatavoista ei jäänyt yhdenkään kohdalla epäselväksi. Jokainen laittoi muistikuvansa vuoden 2010 tapahtumiin vielä kirjallisena.

Jos olin onnellinen Matin kanssa käydystä puhelinkeskustelusta, niin häneltä tullut sähköposti minut vasta taivaisiin lähettikin. Ellei Myyntimiehelle kohta muistu tämän taloyhtiön edustajan nimi mieleen, voi todistelu käydä aavistuksen haastavaksi. Vai mitä sanotte seuraavista Matin kirjoittamista asioista?

  • Aiemmat taloyhtiön remontit on aina tehty sovussa ja asiallisesti. Taloyhtiö on tehnyt tarvittavat tarkistukset ja kaikesta on maininta pöytäkirjoissa. Jos laatoitus on tehty vanhan kylpyhuoneen päälle, olisin sitä varmasti vastustanut, jos olisin tämän tiennyt.
  • Taloyhtiössä on ollut käytäntö, että jos osakas haluaa tehdä omaehtoisen kylpyhuoneremontin, maksaa taloyhtiö sovitun säännön mukaan kiinteän osakorvauksen kosteuseristyksestä. Osakas vastaa sen toteuttamisesta vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti.
  • Taloyhtiön LVI-työt oli parikymmentä vuotta hoitunut laadukkaasti yritys X:n kautta. Myyntimies oli suututtanut yritys X:n niin, että yritys ilmoitti ”ettei ikinä tule tähän taloyhtiöön töihin”.
  • Juuri ennen remonttia oli asunnosta hajonnut lämminvesivaraaja omituisella tavalla. Asiaa oli ihmetelty ja oli epäily, että Myyntimies halusi ainoastaan uusia varaajan taloyhtiön laskuun. Asiaa oli hoitanut ensin edellä mainittu yritys X, mutta Myyntimies savusti yrityksen ulos ja valitsi tilalle tuttavansa.
  • Myyntimies on yksin tilannut ja vastannut omaehtoisesta kylpyhuoneremontistaan. Yhtiössä ei ollut kokemusta eikä osaamista koepalojen ottamiseen tai niiden tarkastamiseen, joten kukaan hallituksesta ei ole tätä tehnyt.

Muita mielenkiintoisia yksityiskohtia on muun muassa se, että yhtiössä on sovittu 23.2.2010 remontin ilmoitusvelvollisuudesta, joka on astunut voimaan heti. Myyntimies on ollut hallituksessa tätä päättämässä, mutta siitä huolimatta ei ole omasta remontistaan tehnyt minkäänlaista ilmoitusta. Ainoa maininta remontista on yhdessä hallituksen kokouspöytäkirjassa, jossa todetaan, että yhtiö korvaa vesieristystyön. Pöytäkirja on yksin Myyntimiehen allekirjoittama ja löytyy taloyhtiön materiaaleista. Kokous on pidetty samana päivänä, kun lasku vesieristyksestä on kirjoitettu.

Myyntimies itse on toimittanut minulle tämän ”saman” pöytäkirjan todisteena siitä, että taloyhtiö on vastannut vesieristyksestä. Myyntimiehen harmiksi tämä hänen toimittamansa pöytäkirja eroaa tuosta taloyhtiöllä olevasta allekirjoitetusta versiosta. Allekirjoituspaikat ovat sekä Myyntimiehelle että kokouksessa toimineelle sihteerille [vaikkei tällaista valittu], mutta kummankaan nimeä ei pöytäkirjassa ole. Pöytäkirjan numero on muutettu ja kokouksen ajankohta aikaistettu kuukaudella. Ja kuten meillä jo tiedossa olikin, pöytäkirjat Myyntimiehen puheenjohtajakaudeltahan oli laadittu vuosia jälkikäteen, joten ihan mieletöntä painoarvoa en Myyntimiehenä uskaltaisi tämän ainokaisen pöytäkirja varaan jättää.

Unohdin muuten eilen ottaa kantaa asianajajan väitteisiin korvausvaateen vanhentumiseen ja siihen liittyvään menetettyyn kanteen nostamisoikeuteen liittyen. Olin yhteydessä Kiinteistöliiton juristiin, joka oli todella hämmentynyt asianajajan väitteistä. Juristi kysyi, kuka vastapuolen juristina on ja mistä hän on tällaisia perusteluja keksinyt. Tuli selväksi, että korvausvaatimus ei missään nimessä ole vanhentunut, joten oikeutta kanteen nostamiseenkaan ei ole menetetty.

Reklamaation oikea-aikaisuuteen on niin ikään Myyntimiehen turha yrittää vedota, sillä häntä on pidetty ajan tasalla koko ajan. Hän on saanut tiedon vahingosta heti sen tapahduttua ja hänelle on kerrottu tilanteen etenemisestä ja havainnoista jatkuvasti. Hänelle on varattu mahdollisuus tutustua vahinkoon ja myös hänen urakoitsijansa kanssa on asiaa yritetty selvittää alusta asti. Urakoitsija lupasi vuosi sitten toukokuussa toimittaa minulle asiakirjoja remonttiin liittyen, mutta hiljaista on ollut.

Sellainen on siis kuvio Myyntimiehen suunnalla tällä hetkellä. Töihin paluustani tulee huomenna kuluneeksi tasan kuukausi, mutta emme ole kohdanneet. Unelmien asuntokaupoista tuli muuten sunnuntaina kuluneeksi tasan vuosi. Emme kilistelleet sen kunniaksi – emme itseasiassa (onneksi) edes muistaneet koko vuosipäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti