#48: Asioita järjestykseen

Saaristossa vietetyn viikon jälkeen majoituimme jälleen äitini luokse. Jiillä oli alkamassa loma viikon kuluttua, joten ajattelimme viikon kuluvan reippaasti. Taloyhtiö oli jatkanut vastuuasioiden selvittämistä juristin kanssa ja aiemmin selkeältä tuntunut vastuunjako nousi jälleen kysymysmerkiksi.

Hallituksen puheenjohtaja soitti ja kertoi, että edes Kiinteistöliiton juristi ei enää ollut varma, kuka vahingosta vastaa. Periaatteessa asia oli, kuten aiemmin minulle oli kerrottu eli taloyhtiö vastaisi vastuulleen kuuluvista rakenteista. Koska vahinko johtui edellisen osakkaan väärin tehdystä remontista, saattoi olla, että taloyhtiö vapautuisi vastuustaan ja vahingosta vastaisi kokonaisuudessaan osakas.Tämä johtui yhtiöjärjestyksemme osakkaan vastuuta lisäävästä pykälästä (#26), jonka mukaan osakkeenomistaja vastaa myös aiemman osakkaanomistajan toimista.

Puhelu oli jälleen isku vasten kasvoja. Kaiken piti olla jo selvää, mutta vastuunkantajaa etsittiin jälleen – jo kolmatta kertaa. Taloyhtiö oli jälleen väistymässä ja vastuu oli kaatumassa yksin meidän niskaan. Me voisimme toki hakea korvauksia jälkikäteen Myyntimieheltä, mutta tiedossa oli vähintään 20 000 euron lasku, johon olisi pitänyt rahat löytyä jostain. Meille ehdotettiin, että jotta asiat saataisiin eteenpäin, maksaisimme aluksi kaiken itse ja korvauksia katsottaisiin, kun juristit pääsisivät selvyyteen maksajasta. Tehtyjen asuntokauppojen myötä pikkurahasta oli siinä määrin puutetta, että meillä ei ollut heittää tiskiin tuosta noin 20 000 euroa, joten asiat junnasivat edelleen paikallaan.

Puheenjohtaja jatkoi kuitenkin tarjouspyyntöjen kyselemistä urakoitsijoilta. Hän sai kaksi urakoitsijaa käymään meillä ja jättämään tarjouksen, me saimme yhden. Tuttavamme työskentelee saneerausyrityksessä, mutta hän totesi, ettei mielellään lähde ystävien projekteja hoitamaan ja yleisesti ottaen heillä oli siinä määrin korkeat hinnat, ettei heidän kannattanut meille yksittäistä kylpyhuoneen remonttia tarjota.

Kesäkuun puolessa välissä meillä oli kolme tarjousta kasassa. Vuosien hallitustyöskentelystä huolimatta en ollut kylpyhuoneremonttien kanssa juuri joutunut tekemisiin, joten huomioon otettavat asiat olivat hieman hämärän peitossa. Tapasin itse Maalaus ja Saneeraus Oy:n osakkaan ja mielestäni tulimme hyvin juttuun. Kävin saadut tarjoukset läpi ja kysyin hallitukselta useita tarkentavia kysymyksiä sekä lisätietoja tarjouksista. Mitään vastausta en näihin koskaan saanut, mutta ajattelin kyselleeni itsestään selviä tai tyhmiä kysymyksiä. 

Kesäkuun puolessa välissä meillä oli myös taloyhtiön yhtiökokouksen jatkokokous. Varsinaisessa yhtiökokouksessa oli jäänyt vastuuvapaus myöntämättä edelliselle hallitukselle sekä tilinpäätös vahvistamatta laittoman asuintalovarauksen takia. Minä olin epäselvyydet ottanut esille, joten asioiden korjaaminen jäi myös minun vastuulleni. Kävin läpi kirjanpitäjän kanssa, miten tilinpäätös tulee laatia, jotta se on lainmukainen. Tarkistettuani korjatun tilinpäätöksen, ilmoitin, että jatkokokous voitaisiin pitää.

Varsinaisen yhtiökokouksen sihteerinä laadin yhtiökokouspöytäkirjan ja hyväksytin sen läsnäolijoilla sekä tein ehdotetut korjaukset. Isännöitsijän toimintaan pettyneenä hallitus irtisanoi isännöitsijän sopimuksen. Tai hallitus teki päätöksen ja minä laadin reklamaation. Yhtiössä tuli yksi asunto myyntiin, joten isännöitsijäntodistukset oli päivitettävä ja toimitettava asunnonmyyjälle. Toimintakertomus ei täyttänyt lain vaatimuksia ensinkään, joten tein siihen vaadittavat muutokset. Yhtiökokouksen jatkokokoukseen oli laadittava kutsu ja esityslista sekä kokouksen jälkeen pöytäkirja, jotka jälleen allekirjoittaneen käsialaa noudattivat.

Viimeinen kesäni lasten kanssa kotona oli alkanut, mutta toistaiseksi täysin erilaisissa tunnelmissa kuin olin suunnitellut. Jaksoin kuitenkin olla optimistinen ja hoin itselleni jokaisen asiakirjan ja tehtävän jälkeen: minulla on vielä koko kesä aikaa, kunhan nyt jaksan hoitaa vielä tämän. Ja tämän. Ja tämän. Ja vielä tämän.